Kerro kerro kuvastin

Sain hiljattain valmiiksi artikkelin internetin vaikutuksista historiankirjoitukseen ja -tutkimukseen. Akateemisessa historiantutkimuksessa dominoivia sosiaalisen konstruktionismin lähestymistapoja uhmaten harjoitin oikein empiiristä tutkimusta, laatien analyyseja mm. siitä, mitä Google löytää tietyillä historia-aiheisilla hakusanoilla. Lisäksi tarkastelin kansallisia historiaesityksiä Wikipediassa. Artikkeli tulee ulos syksyllä ilmestyvässä kokoomateoksessa "Consuming the Nation: Popular national histories in modern Europe".

Ainestoa kasatessa ja järjestäessä turvauduin muutamaankin mielenkiintoiseen työkaluun. Parasta antia sain Alexa-yhtiön tarjoamista internet-sivustojen ranking-lukemista sekä erään Wikipedian administratorin kehittämästä työkalusta, jolla saa esille Wikipedia-artikkelien kävijämäärät. Yksi oman artikkelini keskeisistä pointeista on, että suhtautumalla Googleen ja Wikipediaan yliolkaisesti ja akateemisen elitistisesti, niin kuin valitettavan monet historioitsijat tekevät, ammattikunta vain ampuu itseään jalkaan. Kilpailutilanne tiedon etsinnässä on jo ajat sitten muuttunut sellaiseksi, että on parempi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tunnustaa tosiasiat.

Jos tutkimuksen tehtäväksi mielletään vaikuttaminen laajempiin historiakäsityksiin, olisi yliopistollisten historia-aineiden meillä ja muualla arvioitava uudelleen suhtautumistaan esim. julkaisufoorumien keskinäiseen painoarvoon. Tällä hetkellä online-julkaisut pistetään valitettavan usein ikään kuin automaattisesti jonnekin c-kategoriaan. Historiallisen scholarshipin lippulaivoja ovat yhä kirjamuotoinen monografia ja paperille painetuissa ammattijournaaleissa julkaistut referee-artikkelit. On monia huippuarvostettuja kansainvälisiä historillisia aikakausjulkaisuja, joilla ei ole kunnollisia nettisivuja ollenkaan, open access -tyylisestä aiemmin julkaistujen artikkelien online-arkistosta puhumattakaan.

Kuten todettua, kilpailutilanne informaation tarjonnassa on kova. Internetin läpäisemissä maissa keskivertoihminen tekee joka päivä 10-50 Google-hakua ja päätyy selailemaan useampia Wikipedia-artikkeleita. On mielenkiintoista ja kauaskantoista, että lähes aiheesta kuin aiheesta tietoa etsiessä Googlen hakutulosten kärjestä löytyy Wikipedia. 63 prosenttia kaikista nettihauista tehdään Googlella, mikä päivätasolla tarkoittaa yli 200 miljoonaa yksittäistä hakukertaa. Siten on tiedollisesti ja poliittisestikin aivan keskeistä, mitkä sivustot päätyvät Googlen hakujen kärkipaikoille.

Kävijämäärissä Google on ykkönen, Wikipedia seitsemäs. Tämän merkitystä voi miettiä vertaamalla ranking-sijoja esimerkiksi seuraavien informaationtarjoajien vastaaviin:

20. eBay
35. Amazon.com
48. Youporn
50. Twitter
58. CNN
104. New York Times
213. MiniClip.com
391. World Wrestling Entertainment
3,000. Encyclopedia Britannica Online
3,321. Nature.com
4,268. JSTOR
5,521. Oxford University
19,654. CERN

Alexa kertoo myös maakohtaiset asetelmat. Suomessa top-20 näytti tänään seuraavalta:

1. Google Suomi
2. YouTube
3. Google.com
4. Facebook
5. IRC-galleria
6. Windows Live
7. Microsoft Network
8. Iltalehti
9. Wikipedia
10. Suomi24.fi
11. Ilta-Sanomat
12. YLE
13. Blogger.com
14. MTV3
15. Yahoo!
16. Helsingin Sanomat
17. Kauppalehti
18. Huuto.Net
19. Nordea
20. Luukku.com

Yliopistoissa on puhuttu viime vuosina paljon ns. kolmannesta tehtävästä ja tutkimustulosten vaikuttavuuden lisäämisestä. Jos kyse ei olisi suurimmaksi osaksi pelkästä lätinästä, luulisi tällaistenkin listojen kiinnostavan. Kun katsoo Alexan top 100 -listaa suomalaisista saiteista, ovat tieteen saralta siellä mukana vain Ilmtatieteen laitos (44.) ja Helsingin yliopiston sivut sisältävä Helsinki.fi -kaupunkiportaali (48.). Vaihdetaanpa vertailunäkökulma globaaliksi ja pudotellaan väliin vertailukohtia muilta elämän osa-alueilta (pilkut ovat selvyyden vuoksi, eivät desimaaleja):

11,472. Helsinki.fi
23,310. Jatkoaika.com
34,276. Pakkotoisto.com
36,355. Jyväskylän yliopisto
41,905. Tampereen yliopisto
42,502. Turun yliopisto
94,040. Kuopion yliopisto
106,172. WSOY
117,451. Åbo Akademi
178,241. Tekes
180,080. Tilastokeskus
193,710. Lapin yliopisto
228,816. Halla-aho.com
324,545. Turun Palloseura
363,315. Opetusministeriö
368,401. Otava
385,939. Helsingin kauppakorkeakoulu
596,738. Kokoomus
596,775. Arkistolaitos
606,987. Turun kauppakorkeakoulu
709,220. Perussuomalaiset
795,313. Suomen Akatemia
895,564. Vihreät
1,347,556. Keskusta
1,143,807. Rautaneito.com
1,432,672. Suomelaisen Kirjallisuuden Seura
1,998,170. SDP
8,360,703. RKP
9,850,419. Suomen historiallinen seura
10,899,520. Korkeakoulujen arviointineuvosto
15,497,702. Suomen naistutkimuksen seura

Nämä ovat siis ranking-lukemia globaalilla listalla, eivätkä vielä kerro varsinaisista kävijämääristä mitään. Alexa ei ilmoita täsmällisiä kävijämääriä, vaan osuuksia globaaleista page view'sta. Muutama esimerkki kolmen viimeksi kuluneen kuukauden keskiarvoista:

Helsinki.fi 0.000499 %
Jyväskylän yliopisto 0.000149 %
Turun yliopisto 0.00013 %

Eli tästä voidaan laskea, että yhtä käyntiä Turun yliopiston sivuilla kohden tehtiin maailmassa samassa ajassa 769200 käyntiä internetin muilla sivustoilla.

Tuo alussa mainittu työkalu Wikipedia-artikkelien kävijämäärien näkemiseksi löytyy osoitteesta http://stats.grok.se/. Sen avulla on mahdollista selvittää esimerkiksi seuraavat suomenkielisen Wikipedian artikkelien kävijämäärät maaliskuussa 2009:

Timo T.A. Mikkonen 31,855
Anne Moilanen 11,670
Urho Kekkonen 9,621
C.G.E. Mannerheim 7,937
Matti Vanhanen 7,047
Tarja Halonen 6,063
Martti Ahtisaari 5,942
Aino-Kaisa Saarinen 4,162
Rosa Meriläinen 3,757
Essi Pöysti 3,640
Homer Simpson 3,557
Mustanaamio 1,658
Sinuhe Wallinheimo 1,355
Ilkka Kanerva 1,235
Jukka Kemppinen 382
Juha Sihvola 276
Heikki Ylikangas 264
Sara Heinämaa 186

Entäpä sitten englanninkielisessä Wikipediassa? Muutamia poimintoja:

Kimi Räikkönen 23,951
Jean Sibelius 16,536
Sami Hyypiä 16,295
C.G.E. Mannerheim 10,007
Saku Koivu 9,817
Paavo Nurmi 7,617
Urho Kekkonen 2,863
Pekka-Eric Auvinen 2,551
Karita Mattila 1,936
Olli-Pekka Kallasvuo 1,585
Alexander Stubb 1,344
Sofi Oksanen 1,091
Virpi Kuitunen 859
Tanja Karpela 510
Matti Klinge 250
Jari Sarasvuo 196

Heitetään vertailupohjaksi englanninkielisestä Wikipediasta vielä vähän historian tapahtumia, prosesseja ja suuria hahmoja käsittelevien artikkelien lukemia:

Adolf Hitler 955,167
Hiroshiman ja Nagasakin atomipommit 383,672
Josif Stalin 338,862
Julius Caesar 337,790
Normandian maihinnousu 175,415
Stalingradin taistelu 169,008
Waterloon taistelu 102,765
Nokia (yhtiö) 95,801
Rolling Stones 58,920
Talvisota 49,776
New Wave of British Heavy Metal 22,605
Hanoi Rocks 13,723
Suomen 1918 sisällissota 7,920
Helsingin yliopisto 5,870

Siitä vaan tekemään lisää hakuja itse. Numerot pistävät miettimään monessakin kohtaa. Ja siitä kilpailutilanteesta: kuinkahan monta lukijaa erittäin suositulla Mannerheim-aiheisella kirjallisuudella, siis paperimuotoisella, on päivässä? Wikipedian yhteenlaskettu lukema suomenkieliseltä ja englanninkieliseltä puolelta on kuudensadan tietämissä. Siihen päälle tulevat tietysti muut kieliversiot, joista varsinkin ruotsin- ja venäjänkielisillä artikkeleilla voisi kuvitella olevan muutama sata päivittäistä lukijaa tähän päälle.

Informaation jatkuvasti lisääntyessä ja tiedonhaun alkaessa yhä automaattisemmin osoitteista Google ja Wikipedia on äärimmäisen tärkeää se, kuka saa äänensä kuuluviin. Tässä olisi akateemisella yhteisöllemme verrattomasti tärkeämpi pohtimisen aihe kuin monet niistä, johon työtunnit tällä hetkellä valuvat. Paljon puhutun brändityöryhmänkin tehtäviin voisi kuvitella virtuaalinäkyvyyden kuuluvan.