sunnuntaina, huhtikuuta 08, 2012

Tulokset


Concept2 Boat Race 2012
6779 metriä
NAISET
Inna Nurmi 28:55.8 / 2:08.0
Kaija Hänninen 29:07.8 / 2:08.9
Kaisa Mäkelä 31:22.4 / 2:18.8
Eeva-Liisa Ylipelkola 32:15.8 / 2:22.7

MIEHET
Heikki Keskinen 22:59.4 / 1:41.7
Janne Masalin 23:14.1 / 1:42.8
Markku Jokisipilä 23:34.6 / 1:44.3
Juha Järvinen 23:55.2 / 1:45.9
Hannes Niemelä 24:07.0 / 1:46.7
Jussi Koponen 24:07.9 / 1:46.8
Antti Tähtinen 24:39.6 / 1:49.2
Jyrki Järvinen (66 kg) 24:43.4 / 1:49.4
Sami Ruoholahti 24:47.3 / 1:49.6
Panu Soitso (71 kg) 24:49.3 / 1:49.8
Osmo Mäntylä (70 kg) 25:43.2 / 1:53.8
Ari Lundahl (72 kg) 26:01.2 / 1:55.2
Antti Järvinen 26:38.9 / 1:57.9
Matti Jutila 26:41.0 / 1:58.1
Antti Järvinen 26:44.6 / 1:58.3
Antti Järvinen 26:49.7 / 1:58.7
Antti Järvinen 26:49.9 / 1:58.7
Antti Järvinen 26:50.1 / 1:58.7
Hans Sandvik 26:50.7 / 1:58.8
Antti Järvinen 26:51.7 / 1:58.8
Antti Järvinen 26:54.0 / 1:59.0
Antti Järvinen 26:58.1 / 1:59.3
Ville-Pekka Sorsa 28:15.2 / 2:05.0
Krister Österman (60+) 29:23.4 / 2:10.0
Elias Aarnio 30:59.9 / 2:17.2

Antti Järvinen monisti itsensä. Selityksenä siteeraan hänen viestiään:
"Meillä Tampereella on niin laiskaa porukkaa, että mun tartti vetää koko joukkueen (8) tulos. Sen verran otin vapautta, etten vetänyt tuloksia samaan aikaan, vaan peräkkäin ja pidin joka välissä 60 sek juoma- ja jalottelutauon. Aloitin aamulla n. 6.30 ja lopetin 3 h 44 min 37 sek myöhemmin. Koko joukkue koostui kevyen luokan soutajasta."

lauantaina, huhtikuuta 07, 2012

Melkoinen antikliimaksi

Menihän melkoiseksi pelleilyksi The Boat Race 2012. Toivottavasti ensimmäisen startin keskeyttämisen aiheuttanut uimari sai prosessissa vähän mustelmia, niin kusipäisestä tempusta oli kyse. Kehkeytymässä oli kunnon spektaakkeli, kun vastoin ennakko-odotuksia Cambridge kesti Oxfordin kovan startin ja oli soutamassa Surreyn mutkaa edullisempaa sisärataa pitkin, kun keskeytys tuli. Olisin totta vie halunnut nähdä, olisiko Cambridge kestänyt rohkean starttinsa loppuun saakka ja vienyt yllätysvoiton normaalissa kisassa.

Uudessa startissa Oxfordin perämies Zoe de Toledo teki karun ohjausvirheen ajaessaan kipponsa suoraan Cambridgen ajolinjalle. Seuranneessa miekkataistelussa ilmeisesti Hanno Wienhausenin airo pamahti poikki ja se oli siinä. Seitsemällä miehellä ei tämän tason kisoissa ole mitään mahdollisuuksia. Dramatiikka jatkui maaliintulon jälkeen, kun Oxfordin Alex Woods romahti totaalisesti ja hänet jouduttiin auttamaan pois veneestä. Woods yritti soutaa kahden miehen edestä.

Kaiken kaikkiaan kisa jäi valtavaksi pettymykseksi. Ratkaisulla ei ollut mitään tekemistä joukkueiden soututason kanssa. Kiitos radalla uineen neropatin, vuosi 2012 jää The Boat Racen historiaan vuotena, jolloin voittoa ei ratkaistu soutamalla.

perjantaina, huhtikuuta 06, 2012

The Boat Race - miten käy?

Oxfordin ja Cambridgen tämän vuotinen kisa on yksi niitä, joissa toinen joukkueista on todella selkeä ennakkosuosikki. Brittiläiset vedonlyöntitoimistot tarjoavat Oxfordin voittokertoimeksi 1.4:n kieppeillä olevia lukemia, Cambridgelle taas lukuja 2.7:sta kolmeen. Numerot eivät ole yhtään pielessä, sen verran paljon paremmilta Oxfordin tummansiniset näyttävät niin paperilla kuin vesilläkin.

Oxfordin voiton puolesta puhuu monta yksittäistä tekijää. Heidän miehistönsä keskimääräinen aiempi meriittilista on selkeästi kovempi, ja aiemmin otettu menestys tietysti ennustaa myös tulevaa. Hanno Wienhausen on istunut Saksan maajoukkuekasissa ja -nelosessa, tahtiairo Roel Haen puolestaan Hollannin kasissa ja kaksikossa. U23-mitalisti Karl Hudspith taas olisi aivan realistisesti voinut lähteä hakemaan paikkaa myös brittien olympiajoukkueessa, mutta päätti valita The Boat Racen. Cambridgen joukkueesta ei löydy yhtäkään yksilölliseltä tasoltaan lähelle näitä kolmea pääsevää soutajaa.

Oxfordilla on puolellaan myös valmennuskokemus. Koutsi Sean Bowden on ollut mukana Boat Race -kuvioissa 16 vuotta, ensin 1990-luvulla kaksi kautta Cambridgessä ja sitten vuodesta 1998 alken Oxfordissa. Hänen valmentamansa joukkueet ovat voittaneet kisan kymmenen kertaa. Voitto on tullut lähes aina kun Bowdenilla on ollut käsissään etukäteen vahvempi joukkue niin kuin nyt. Muutamaan kertaan hän on onnistunut voittamaan myös altavastaajakahdeksikolla, eli hän hallitsee matkaltaan, reitiltään, valmistautumiseltaan ja traditioiltaan ainutlaatuisen kilpailun erikoisniksit.

Oxford oli vakuuttavampi myös Leanderin ja Moleseyn seurajoukkueita vastaan käydyissä fixture-kilpailuissa. Se suorastaan murskasi Moleseyn joukkueen, jota vastaan Cambridge taas joutui käymään tiukan taiston. Teknisesti Oxfordin joukkue näyttää selkeästi Cambridgea paremmalta ja yhtenäisemmältä. Cambridge on vaihdellut soutujärjestystä moneen otteeseen ja teki muutoksia veneen hankainjärjestykseen vielä maaliskuun puolivälissä, mikä yleensä kertoo tietystä epätoivosta. Tahtiairosoutajien vertailussa Oxfordin 29-vuotias moninkertainen MM-kävijä Roel Haen vie kirkkaasti voiton Cambridgen kokemattomasta 23-vuotiaasta Niles Garrattista.

Ennakkoasetelmat paistoivat läpi myös valmentajien eilisessä tiedotustilaisuudessa annetuista kommenteista. Oxford University Boat Clubin presidentti, erittäin rennon ja itsevarman oloinen Hudspith totesi näin: "We are feeling good. We've had some good results in our fixtures and been producing some good speed. We are ready to go out and race." Cambridgen valmentaja, soutaja kahdeksikon olympiakultaa Sydneyssä ottanut 37-vuotias Steve Trapmore kuulosti paljon varovaisemmalta: "The guys have been training really hard and they have come together really well. We have a really tight team unit, they are there for each other and supporting each other. We know Oxford's very strong and will be very, very fast. We have to put it together on the day to be able to compete with the speed they are going to produce."

tiistaina, huhtikuuta 03, 2012

Oxford-Cambridge 2012

Lauantaina 7.4. kello 16:15 Suomen aikaa Oxfordin ja Cambridgen yliopistojen soutukahdeksikot asettuvat Putneyn sillan luona 158:nnen kerran vastakkain vuotuisessa The Boat Racessa. Kilpailu on tunnetuin yksittäinen soutukilpailu ja yksi kuuluisimpia urheilutapahtumia maailmassa kaikkikin lajit huomioiden.

Cambridge on voittanut vuonna 1829 ensimmäistä kertaa soudetun kisan 80 kertaa ja Oxford 76 kertaa. Viime vuoden kisan voitti Oxford, mutta tuosta miehistöstä mukana on enää Karl Hudspith. Cambridgella viimevuotisia ovat David Nelson ja Michael Thorp. Kakkosjoukkueitten Isis-Goldie-kisasta täksi vuodeksi päälähtöön ovat ylenneet Oxfordissa Dan Harvey ja Alexander Woods, Cambrdigessa Alex Ross ja Moritz Schramm. Siinä missä 1990-luku oli Cambridgen heiniä (voitot 7-3, vuodet 1993-1999 seitsemän putkeen), tätä vuosituhatta on hallinut Oxford (8-4).

Kilpailu käydään vastavirtaan mutta nousevan vuoroveden suuntaisesti. Kisa ajoitetaan aina niin, että vuoroveden myötäinen vaikutus on suurin mahdollinen. Tämä selittää sen, miten on mahdollista, että rataennätys on 16:19 vaikka kilpailumatka on 6779 metriä. Virtaamattomassa vedessä tällaista kyytiä ei pääsisi edes kovaan myötätuuleen. Rata on hevosenkengän muotoinen ja virtaus on kovin joen keskellä syvimmässä kohdassa. Pyrkiessään parhaalle ajolinjalle perämiehet ajavat niin lähellä toisiaan, että lähes joka vuosi jossain kohtaa kisaan vähintään airojen lavat kolisevat yhteen.

Kun puhutaan kilpailun urheilullisesta tasosta, olympiavuosi ja sitä seuraava vuosi ovat erityistapauksia. Olympiavuosina miehistöissä on vähiten kansainvälisen huipputason soutajia, ensimmäisenä vuotena niiden jälkeen taas eniten. Esimerkiksi Oxfordin vuoden 2009 voittoisassa joukkueessa istuivat Colin Smith ja Acer Nethercott (perämies) brittien Pekingin hopeakahdeksikosta sekä perämiehettömän kaksikon pronssia samoissa kisoissa ottanut George Bridgewater (NZL).

Tämän vuoden kisan miehistöt noudattavat tätä yleislinjaa. Mukana on vain kaksi maataan MM-kisoissa aikuisten tasolla edustanutta soutajaa, saksalainen Hanno Wienhausen ja hollantilainen Roel Haen, kummatkin Oxfordin joukkueessa. Heidän lisäkseen kansainvälistä arvokisakokemusta Oxfordin joukkueessa omaavat alle 23-vuotiaiden MM-kisoissa kilpailleet britti Karl Hudspith (kahdeksikon pronssia 2010) ja amerikkalainen Kevin Baum. Cambridgen joukkueessa kansainvälisellä tasolla ovat soutaneet ainoastaan U23-kisoissa kilpailleet amerikkalainen Niles Garratt ja australialainen David Nelson sekä juniorien MM-kisoissa soutanut amerikkalainen Jack Lindeman. Hudspithia lukuunottamatta kenelläkään ei ole arvokisamitaleja. Viimevuotisesta voittajajoukkueesta Oxfordilla on mukana ainoastaan Karl Hudspith, Cambridgella tappion katkeraa kalkkia nielleistä Mike Thorp ja David Nelson.

Meininki on kansainvälistä, vaikka peribrittiläistä perinteestä onkin kysymys. Selvimmin tämä käy ilmi Cambridgen kokoonpanosta, jonka soutajista ainoastaan yksi on Isosta-Britanniasta. Muista soutajista kolme tulee Yhdysvalloista, kaksi Australiastasta sekä yksi Saksasta ja Uudesta-Seelannista kummastakin. Oxfordin joukkueesta löytyy viisi brittiä, kaksi amerikkalaista, yksi saksalainen ja yksi hollantilainen. Kummankin joukkueen perämiehet (joista Oxfordin Zoe Toledo on nainen) ovat brittejä.

Olen yrittänyt etsiä historiatilastoa kisassa soutaneiden kansallisuuksista, mutta huonolla menestyksellä. Ison-Britannian lisäksi mukana on ollut totta kai Yhdysvaltojen, Australian, Kanadan, Irlannin ja Uuden-Seelannin kansalaisia sekä useampia saksalaisia ja hollantilaisia soutajia. Englanninkielisen maaailman ulkopuolelta soutajia alkoi tulla mukaan 1990-luvulta alkaen, mm. Puolasta (M. Plotkowiak), Ranskasta (Bastien Ripoll), Kroatiasta (Ante Kusurin, Marko Banovic ja Luka Grubor), Bosnia-Herzegovinasta (Boris Mavra), Ruotsista (Henrik Nilsson) ja Norjasta (Eirik Lilledahl). Tanskan Stephan Moelvig pyrki kisaan vuonna 2005 voitettuaan vuotta aiemmin kevyen nelosen olympiakultaa Ateenassa, mutta ei mahtunut ykkösjoukkueeseen. Edelleenkään kukaan suomalainen ei ole kisassa esiintynyt, ei edes kakkosjoukkueissa tai spare pair -kaksikkokisassa. Jos olisin nuorempi, jättäisin kaiken ja lähtisin yrittämään.

Tämän vuoden kisassa kokemuksen ja aikaisempien meriittien valossa Oxford on ehdoton ennakkosuosikki. Mielenkiintoinen piirre Oxfordin joukkueessa on se, että mukana on peräti kolme kevyessä luokassa (alle 72.5 kg) kilpaillutta soutajaa: britit Alexander Woods (188 cm) ja Dan Harvey (186 cm) sekä amerikkalainen William Zeng (186 cm). Kuten Moelvigin vuonna 2005 saama kohtelu kertoo, kevyen luokan soutajat ovat olleet kisassa harvinaisuuksia, eikä Cambridgen joukkueesta heitä löydy ensimmäistäkään. Ero näkyy erityisesti joukkueiden keskimitoissa: Cambridge 195cm/96.3kg ja Oxford 192cm/88.5kg. Kisan isoin mies löytyy Cambridgen joukkueesta, 203-senttinen ja 109.6-kiloinen Steve Dudek.

Kisaa edeltävä punnitus onkin perinteisesti ollut se hetki, jolloin ensimmäisiä veikkauksia tuloksesta aletaan esittää. Historiallisesti voittajaksi nimittäin on yleensä soutanut juuri raskaampi joukkue. Brittiläisessä akateemisessa soutuperinteessä "massa on voimaa"-koulukunnalla on ollut ja on edelleenkin vankat kannattajansa, mutta tosiasiassa pelkät kilot eivät kerro juuri mitään.

William Zeng souti viime vuonna 75-kiloisena Concept2-sisäsoutulaitteella 2000 metrin matkalla tuloksen 6:19.9, Cambridgen iso mörkö Dudek puolestaan 5:56.1. Iso massa lisää veneen märkäpinta-alaa ja siksi teho/paino-suhde on erittäin tärkeää huomioida. Laitevalmistaja Concept2:n painokertoimeilla korjattuna Zengin tulos oli 5:40.7 ja Dudekin taas 5:47.0, eli näistä kahdesta nimenomaan Zeng kuljettaa venettä eteenpäin kovempaa (olettaen, että tekniikka on yhtä hyvä kummallakin).

Lauantaina lähetys Eurosportilta alkaa klo 16. Sitä ennen kannattaa oikeaan tunnelmaan pääsemiseksi vetää tuo kisamatka 6779 metriä Concept2-sisäsoutulaitteella. Edellisestä postauksesta voi hakea vertailukohtaa omalle vauhdille. Lontoon olympialaisiin toukokuun karsintaregatasta Luzernissa paikkaa hakevan Juho Karppisen viimevuotinen kärkinoteeraus 22:15.4 keskivauhdilla 1:38.4/500 metriä on sellaista kyytiä, että tämän vuoden miehistöistä ei taitaisi siihen monikaan pystyä. Esimerkiksi normaalikokoisten Zengin, Woodsin ja Harveyn kohdalla voi 2000 metrin tuloksesta interpoloida tuonne 22min30sek - 22min50sek haarukkaan menevän tuloksen. Iso mies Dudek kyllä Juhon päihittäisi, sillä hän todennäköisesti vetäisi matkan tuonne 21min 30sek tienoille.

tiistaina, maaliskuuta 20, 2012

Kaikkien aikojen sankarit

Tässä eilen lupailemani lista kaikista 2008-2011 tehdyistä Oxford-Cambridge-kisamatkan 6779 metriä sisäsoututuloksista. Ensimmäinen lukema on kokonaisaika, toinen 500 metrin keskivauhti, kolmas suoritusvuosi. Useampia kertoja vetäneiden nimen perässä sulkeissa oleva numero kertoo ko. henkilön tuloksen paremmuusjärjestyksen.

THE CONCEPT2 BOAT RACE
TULOKSET 2008-2011

JUNIORIT
1. Samuli Cederström 27:53.0 2:03.3 2010
2. Otso Siirilä 28:30.5 2:06.2 2010
3. Saku Siirilä 29:12.9 2:09.3 2010
4. Luukas Jokisipilä (1) 39:45.6 2:56.0 2011
5. Luukas Jokisipilä (2) 43:05.3 3:10.7 2010

NAISET
1. Ilona Hiltunen (1) 26:24.6 1:56.8 2011
2. Ilona Hiltunen (2) 26:32.1 1:57.4 2010
3. Marika Kivistö 26:38.0 1:57.9 2010
4. Marjaana Risku (1) 26:58.9 1:59.4 2011
5. Paula Jääskeläinen 27:13.2 2:00.4 2011
6. Marjaana Risku (2) 27:32.8 2:01.9 2010
7. Johanna Mäkelä 28:02.0 2:04.1 2011
8. Päivi Parikka-Sinisalo 28:35.2 2:06.5 2009
9. Teija Jokela 28:43.7 2:07.1 2010
10. Inna Nurmi 28:44.9 2:07.2 2011
11. Johanna Soini 28:46.8 2:07.3 2010
12. Teija Jokela 28:53.8 2:07.8 2011
13. Anne Kujala 29:34.7 2:10.8 2011
14. Aino Jalkanen 29:50.5 2:12.0 2011
15. Tiia Kujala 29:51.3 2:12.1 2010
16. Anu Hautasaari 30:04.1 2:13.1 2010
17. Nea Toivanen 30:05.2 2:13.1 2010
18. Johanna Keskitalo 30:05.9 2:13.1 2011
19. Johanna Kosunen 30:38.7 2:15.6 2011
20. Marianne Soikkeli 30:39.4 2:15.6 2011
21. Elisa Mikkilä 31:05.4 2:17.5 2011
22. Tiina Ven 31:10.0 2:17.9 2010
23. Anna Hellgrén 31:29.8 2:19.3 2011
24. Olga Moiseeva 31:47.1 2:20.6 2011
25. Reetta Ylöstalo 32:15.3 2:22.7 2011
26. Marita Lumiaho 32:31.2 2:23.9 2011
27. Pia-Sofia Yrjölä 36:27.4 2:41.3 2011

MIEHET
1. Juho Karppinen 22:15.4 1:38.4 2011
2. Heikki Keskinen (1) 23:00.7 1:41.8 2011
3. Heikki Keskinen (2) 23:09.6 1:42.5 2010
4. Toni Patrikainen 23:23.1 1:43.4 2011
5. Toni Pyykkö 23:25.8 1:43.6 2011
6. John Karlsson 23:30.0 1:43.9 2011
7. Aimo Sironen (1) 23:31.4 1:44.1 2011
8. Antti Järvinen 23:34.1 1:44.3 2010
9. Aimo Sironen (2) 23:41.8 1:44.8 2009
9. Jaakko Hasu 23:41.8 1:44.9 2010
11. Aimo Sironen (3) 23:45.8 1:45.2 2010
12. Matti Korpi 23:48.6 1:45.4 2010
13. Markku Jokisipilä (1) 23:55.5 1:45.9 2008
14. Riku Lehto 24:01.6 1:46.3 2010
15. Pekka Nieminen (1) 24:03.8 1:46.4 2010
16. Markku Jokisipilä (2) 24:04.1 1:46.5 2009
17. Jussi Koponen 24:05.7 1:46.6 2011
18. Markku Jokisipilä (3) 24:05.9 1:46.6 2011
19. Olli-Pekka Karppinen 24:11.2 1:47.0 2011
19. Pekka Nieminen (2) 24:11.2 1:47.0 2011
21. Petteri Aaltonen 24:13.7 1:47.2 2011
22. Juha Järvinen 24:14.0 1:47.2 2011
23. Crister Nyberg 24:15.1 1:47.3 2011
24. Markku Jokisipilä (4) 24:22.2 1:47.8 2010
25. Sami Ruoholahti 24:33.1 1:48.6 2011
26. Tomas Cervinka 24:44.1 1:49.4 2011
27. Jouko Lehtelä 24:49.1 1:49.8 2011
28. Mikko Tähtinen 24:53.0 1:50.1 2010
29. Panu Soitso (1) 24:55.5 1:50.3 2010
30. Hannu Liekola 24:55.7 1:50.3 2011
31. Jyrki Järvinen 24:56.0 1:50.3 2011
32. Panu Soitso (2) 25:01.3 1:50.7 2011
33. Panu Soitso (3) 25:08.4 1:51.2 2008
34. Mika Salonen 25:09.3 1:51.3 2010
35. Veikko Sinisalo (1) 25:09.7 1:51.3 2011
36. Jaakko Nieminen (1) 25:12.7 1:51.5 2011
37. Markku Saari 25:13.1 1:51.6 2010
38. Joonas Rokkanen 25:17.9 1:52.0 2010
39. Jaakko Nevalainen 25:18.1 1:52.0 2010
40. Kim Koskinen 25:20.0 1:52.1 2010
41. Seppo Peltola 25:21.8 1:52.2 2010
42. Osmo Mäntylä (1) 25:25.0 1:52.5 2010
43. Juho-Ville Saarela (1) 25:25.8 1:52.5 2011
44. Veikko Sinisalo (2) 25:28.6 1:52.7 2009
45. Jaakko Nieminen (2) 25:28.8 1:52.8 2010
46. Veikko Sinisalo (3) 25:29.1 1:52.8 2010
47. Juho-Ville Saarela (2) 25:35.5 1:53.3 2010
48. Osmo Mäntylä (2) 25:36.8 1:53.3 2011
49. Panu Soitso (4) 25:40.5 1:53.6 2009
49. Kai Ellfolk 25:40.5 1:53.6 2009
51. Olli Kumpulainen 25:51.7 1:54.4 2011
52. Pedro Pietiläinen 25:56.3 1:54.8 2011
53. Antti Saari 25:58.7 1:55.0 2010
54. Juha Nieminen (1) 26:00.8 1:55.1 2010
55. Hans Sandvik 26:09.0 1:55.7 2010
56. Kalervo Kujala 26:14.2 1:56.1 2010
57. Kalle Malin 26:14.9 1:56.1 2011
58. Erik Anderson 26:15.4 1:56.2 2008
59. Juha Nieminen (2) 26:20.2 1:56.5 2011
60. Jari Turkki 26:25.5 1:56.9 2011
61. Timo Pitkänen (1) 26:35.1 1:57.6 2010
62. Marko Perälä 26:47.0 1:58.5 2010
63. Vesa Ruuska 27:00.0 1:59.5 2010
64. Juha-Pekka Jokinen 27:06.6 2:00.0 2011
65. Timo Pitkänen (2) 27:09.1 2:00.1 2011
66. Kenneth Lassila 28:09.9 2:04.6 2010
67. Hannu Kaila 28:10.6 2:04.6 2009
68. Mikko Vahtera 28:30.6 2:06.2 2011
69. Rauli Lautkankare 28:35.2 2:06.5 2009
70. Pekka Petäjäniemi 28:38.4 2:06.7 2010
71. Veikko Sinisalo (4) 29:32.2 2:10.7 2008 (1x)
72. Marcus Bäckman (1) 29:34.3 2:10.9 2010
73. Marcus Bäckman (2) 29:53.7 2:12.3 2009
74. Elias Aarnio (1) 29:56.4 2:12.4 2011
75. Elias Aarnio (2) 29:58.8 2:12.6 2009
76. Matias Backlund 30:19.6 2:14.2 2011
77. Elias Aarnio (3) 30:20.0 2:14.2 2008
78. Mikko Syrjälä 31:31.3 2:19.5 2011

6779 metriä nautintoa

Pitkän matkan sisäsoutajan vuoden huippukohta lähestyy. 31.3. kisataan Evijärvellä 10 kilometrin Suomen mestaruuksista. Viikko siitä eteenpäin eli lauantaina 7.4. soudetaan Lontoon Thamesilla kisattavan The Boat Race eli Oxfordin ja Cambridgen yliopistojen välinen legendaarinen kisa. Jo tutuksi käyneeseen tapaan haastan kaikki suomalaiset soutajat vetämään samana päivänä Oxford-Cambrdige-soudun kisamatkan eli 6779 metriä Concept2-sisäsoutulaitteella. Haastesoudun vetämällä pystyy sitten elämään paremmin mukana, kun asettuu kotisohvalle tai baaritiskille katsomaan Eurosportilta kello 16 alkavaa lähetystä itse kisasta.

Virtuaali-Boat Race alkaa olla jo perinne, sillä nyt on käsillä jo viides kerta. Aikaisempien vuosien tulokset löytyvät näiden linkkien takaa: 2008, 2009, 2010, 2011. Osallistujamäärän kehityksessä trendi on ollut ilahduttavasti nouseva: vuoden 2008 neitsytmatkalle lähti kuusi soutajaa , 2009 saatiin kymmenen tulosta, 2010 jo 43 ja viime vuonna 52 noteerausta. Määrät eivät olet päätähuimaavia, mutta toisaalta suoritus on oikein tehtynä melkoisen kova, mikä ei kannusta lähtemään matkaan heikosti valmistautuneena. Laitan lähiaikoina kaikki tulokset sisältävän all-time listan näkyville, jotta saadaan tulevaan koitokseen vähän vertailupohjaa ja mukana olleet voivat tarkastella omaa kehitystään.

Soutukollegat levittäkää taas tietoa seuroissanne ja sopikaa kisa vedettäväksi vaikka kimpassa, niin kuin ainakin Evijärvellä, Tampereella, Turussa ja Porvoossa on tehty. Maitohapon sietokyky on ryhmässä parempi. Turussa kokoonnutaan Kupittaan urheiluhallille klo 12. Kaikkien tulokset ovat tervetulleita. Concept2-soutulaitteita löytyy sadoittain kuntosaleilta ympäri maata ja perustekniikan oppii helposti. Vielä on pari viikkoa aikaa viimeistellä kuntopiikkiä!

torstaina, tammikuuta 05, 2012

Kaunaista lärväilyä

Ihan tunsin piston sydämessäni, kun huomasin Paavo Lipposen vetäneen herneen nenäänsä dosentti Arto Luukkasen Aamulehdessä julkaistusta näkökulmakirjoituksesta. Luukkanen arvioi Nord Streamin konsultiksi ryhtymisen tahranneen Lipposen valtiomiehen auran siinä määrin, että presidenttihaaveet saa haudata. Kirjoituksesta suivaantuneena Lipponen kieltäytyi osallistumasta Tamperetalon vaalitilaisuuteen missään muodossa, edes virtuaalisesti.

Lipponen kiisti olleensa tekemisissä Gazpromin kanssa. Tässä kohtaa on kuitenkin hyvä muistaa, että Gazprom omistaa kaasuputkiyhtiö Nord Streamista 51 prosenttia. Ja Gazpromin tuottamaaa ja myymää kaasuahan varten koko tuubi rakennettiin. Lipposen kannalta asian tekee kiusalliseksi totta kai se, että Venäjän valtio on käyttänyt Gazpromia surutta ulkopoliittisena aseena. On hyvin vaikea sanoa, missä Gazprom loppuu ja Kreml alkaa. Putki muutti Itämeren strategista tilannetta luomalla perusteet Venäjän lisääntyneelle sotilaalliselle läsnäololle, ja tähän lopputulokseen Lipponen oli konsulttina myötävaikuttamassa.

Lipponen vaatii medialta itselleen arvokkaasti eläköityneen vanhemman valtiomiehen ja eminenssin kunnioitusta. Nyt hän on kuitenkin ehdolla presidentinvaaleissa, ja ehdokkaana häntä nimen omaan on käsiteltävä. Kaiken näköisiin kysymyksiin on pystyttävä vastaamaan, erityisesti presidentin valtaoikeuksiin edelleen kuuluvaan ulkopolitiikkaan liittyviin. Ollessaan ehdolla ulkopolitiikan johtajaksi Lipponen ei voi vaatia itselleen Nord Stream -asiassa mitään diplomaattista koskemattomuutta. Kansalla on oikeus tietää ja hänellä velvollisuus kertoa, mikäli hän haluaa tulla ehdokkaana vakavasti otetuksi. Kaiken lisäksi, jos asia on niin irrelevantti ja mitätön kuin Lipponen esittää, mikä siitä kertomisessa voi olla niin vaikeata?

Eilisessä Turun Sanomien kolumnissani tulin itsekin kaunaisesti lärväilleeksi Lipposen suuntaan ja vieläpä tästä samasta aiheesta. Lipponen tuskin jorinoistani piittaa, sainhan hänen pari vuotta sitten julkaistussa, todellisena savolaisen itseironian tyylinäytteenä nimen "Järki voittaa" saaneessa kirjassaan tuomion anti-intellektuellina. No, kun on Lipposen mukaan "lausunnoillaan sulkenut itsensä ulos vakavasti otettavasta tutkimuksesta", voinee rauhassa kirjoitella tällaistakin. Nahkurin orsilla ja niin edespäin.

Kahden kierroksen väkeä
TS 4.1.2012

Tulevien presidentinvaalien asetelmat muistuttavat painikisojen raskasta sarjaa 1990-luvulla. Kaikki tiesivät Aleksandr Karelinin voittavan, jolloin jännitettiin ainoastaan sitä, kuka joutuisi finaaliin hänen riepoteltavakseen.

Samalla tavoin kuin Karelinin suurin haaste oli olla rikkomatta itseään harjoituksissa ja päästä kisapaikalle Tupolevin putoamatta, Sauli Niinistö on kampanjassaan voinut keskittyä virheiden välttelyyn. Näytöt on annettu, enää pitää vain väistää liukumiinat ja banaaninkuoret.

Tuleva presidentti on valtaoikeuksiltaan edeltäjiinsä verrattuna kuin eläinklinikan nipsaisupöydällä käynyt puudeli, mutta kansaa vaalit kiinnostavat. Vaikka kaikki haastajat eivät ihan all stars -tasoa olekaan, on joukossa koviakin kandidaatteja. Niinistö tietää, että vaikka suojauksen pettäminen ei kanveesiin vielä veisikään, silmäkulma saattaa kyllä aueta. Vahvimmin viimeiseen tanssiin ovat olleet tyrkyllä Timo Soini , Paavot Väyrynen ja Lipponen sekä Pekka Haavisto .

Väyrynen voi jo nyt olla itseensä tyytyväinen, niin kuin onkin. Oma puolue yritti saatella Paavoa poliittiseen ruumisarkkuun kunnianpuheenjohtajuudella ja äänestäjät eduskunnasta pudottamalla, mutta jälleen hän voitti riivaajansa ja osoitti olevansa peluri, ei idiootti. Väyryskampanjasta odotettiin keskustan kuolinmessua, mutta Åbon tohtori näyttää elvyttäneen puolueen kannatusta. Keminmaan keisari tuntuu oppineen jopa mediapelin säännöt.

SMP:n kokovartalokonkurssin raunioista noussut Timo Soini jalosti raviratojen ja tupailtojen opit triangelin särkeneeksi jytkyksi. Millwallilta kesti 119 vuotta päästä FA Cupin finaaliin, mutta Soini nousi mutasarjasta liigaan 16 vuodessa. Kun Jyrki Katainen , Jutta Urpilainen ja Mari Kiviniemi pakoilivat ehdokkuutta kuin spitaalia, on Soini sydänystävänsä Paavo Arhinmäen ohella kisan ainoa puoluepamppu.

Tässä totossa Timo lienee pistänyt rahansa voittajapelin sijaan kaksariin, sillä Mäntyniemeä kirkkaampina kiikareissa siintävät huhtikuun 2015 kuninkuusajot. Oppositiojohtajana persujen suurmufti seisoo kuin Impivaaran tammi, vaikka ahoilta hallaa puskeekin ja porstuassa herra hakkaraiset kompuroivat.

Lipponen keskustelee vaikka Kiinan keisarin kanssa, ja melkoisia käännöksiä tämä syvien vesien iso kuha on tehnytkin. Sosialismia ja yksipuolista aseistariisuntaa saarnanneesta radikaalista kuoriutui valtiomiehenä Tali–Ihantala-nostalgian ruudinkatkussa viihtyvä Gary Cooper , joka johti kansansa Euroopan pimeyden kovaan ytimeen ja viittä vaille myös teksasilaisen sheriffikollegansa lynkkausporukoihin.

Mooses jakoi Punaisenmeren kahtia pelastaakseen israelilaiset, Lipponen halkaisi Itämeren kaasuputkella ja pelasti sekä palelevat saksalaiset, naapuriensa kiusaamat venäläiset että oman pankkitilinsä.

Kaiken viherhörhöilyn kampanjastaan karsinut Haavisto saattaa hyvinkin panna heteroherroille jauhot suuhun, kunhan Ecuadorin topi pysyy poissa lööpeistä. Koijärven veteraanista on kehkeytynyt valtiomiesmäinen yleispoliitikko, jota ei asiakysymyksissä peittoa Töölön erkkikään. Haavia keventää kuitenkin se, että samoilla cityliberaaleilla apajilla kalastelevat myös Eva Biaudet ja Arhinmäki.

Varmalla voittajalla on vain hävittävää. Kun puhuri nousee, suorassa kansanvaalissa voi tapahtua nopeasti ja paljon. Vuoden 2006 toisen kierroksen vaalipäivän äänissä Tarja Halosen voittanut Niinistö tietää asian omakohtaisesti.