Aikuiset ihmiset tietysti vastaavat itse puheistaan eikä kukaan ole veljensä eikä edes aviomiehensä vartija, mutta siitä huolimatta en voinut olla tuntematta tiettyä huvittuneisuutta lukiessani eilen kulttuuriministeri Tanja Saarelan aviomiehen, elokuvaohjaaja Olli Saarelan Image-lehden haastattelussa laukomista päättömyyksistä. Ohjaaja Saarelan infantiililla macho-uholla ja "miehisyydellä" kyllästetyt kommentit valtiovarainministeri Eero Heinäluomasta ja kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisesta olivat sisällöltään sellaisia, että harvoin kuulee vastaavia julkisesti esitettyjä ajatuksia aikuisen ja täysjärkisen ihmisen esittäminä. Saarelan mukaan Heinäluoma on "onneton, iso, kaljupäinen ja akkamainen jätkä", jota hänen olisi vaimonsa kannalta epäedullisesti sujuneiden budjettineuvottelujen jälkitunnelmissa tehnyt mieli "täräyttää nokkaan". Kokoomuksen Kataisessa eläinten oikeuksiin militantisti suhtautuvaa elokuvaohjaajaa ärsytti ennen kaikkea tämän majavanmetsästysharrastus: "Raukka majava, voi vittu, minä sanon sellaistakin kaveria".
Huvittavan asiasta tekee tietysti se, että ministeri Saarela on julkisuudessa asettunut mediaväkivallan vastaisen taistelun eturintamaan. Hänen aloitteestaan on laadittu jopa lapsia median kautta tulevalta väkivallalta suojaamaan pyrkivä toimintaohjelma "Mediaväkivalta. Lapset ja media", joka tällä hetkellä on luonnosasteella. Lisäksi Saarela on ottanut kantaa koulujen ja julkisten kirjastojen tietokoneisiin asennettavien internetin sisältöä suodattavien esto-ohjelmistojen puolesta, jotta epätoivottua sisältöä ei sitä kautta tulisi lasten ja nuorten ulottuville. Ministeri Saarela, en malta olla kysymättä, mitä auttaa netin sensurointi, kun perinteisen printtimediankin välityksellä on näin stydiä kamaa saatavilla? SDP:n puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta kiirehti keräämään poliittiset irtopisteet pois. "Kun julkisuuden henkilö julkisesti mässäilee ja herkuttelee väkivallalla, se tekee tavallaan tekemättömäksi ministerien pyrkimykset turvata suomalaista yhteiskuntaa väkivallalta", käänsi Feldt-Ranta puukkoa Saarelan haavassa.
Ministeri Saarela puolestaan sanoutui julkisesti irti miehensä puheista. "Ilmeisesti tällainen urosuhittelu kuuluu joidenkin miesten luonteeseen", totesi ministeri ja tarjosi selitykseksi sitä, että hänen miehensä on "värikäs kielenkäytöltään" ja "verbaalisesti temperamenttinen". Joku toinen olisi voinut käyttää ohjaaja Saarelan puheista jotain värikkäämpää tai temperamenttisempaakin ilmaisua. Samalla ministeri Saarela kyllä katsoi tällaisen esiintymisen sopimattomaksi ja totesi, etteivät tällaiset puheet selittelyillä parane. "Kyllä tässä tapauksessa on mopo karannut käsistä", ministeri pohti.
Sen lisäksi, että ohjaaja Saarela tuli antaneeksi itsestään kuvan 12-vuotiaana 41-vuotiaana, hän osoitti myös täydellisen tietämättömyytensä budjetin tekoon liittyneistä kuvioista. Ainoana ministerinä Tanja Saarela toi hallituksen yhteiseen istuntoon pitkän listan sellaisia asioita, joista hän ei ollut päässyt valtiovarainministerin kanssa sopimukseen. Hän syytti Heinäluoman "likaisten temppujen osastoa" omien aloitteidensa torpedoimisesta, kun hän tosiasiassa oli ylittänyt annetun kehyksen 15 miljoonalla eurolla. Budjettiriihessä hän sai neljä miljoonaa lisää, mutta päätti käyttää ne muualle kuin poliittiseksi kuumaksi perunaksi nousseeseen opintotuen parantamiseen. Jossain nettikeskustelussa vihjailtiin, että lisämiljoonat olisivat menneet Saarelan agendan yläpäässä olleiden tekijänoikeusmaksujen korotuksiin.
Niin tai näin, eduskuntavaalit lähestyvät eikä ministeri-Saarela varmasti olisi tällaista julkisuutta kaivannut. Tilannetta Saarela-Saarela -akselilla ministeriosapuolen näkökulmasta varmasti sopii hyvin kuvaamaan ohjaajaosapuolen erään aiemman aikaansaannoksen nimi, Bad Luck Love...
torstaina, lokakuuta 05, 2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
"Kauas maahantuojan yhä omistamat moottoripyörät karkaavat"
Kun tänäänkin vilkaisee otsikoita huomaa kaikkien teiden johtavan taas Saarelaan, eikä kyse ole eräästä historioitsijasta. Jos minä olisin Tanja, lopettaisin itsesäälissä kieriskelyn, keskittyisin tiukasti asiakysymyksiin ja pitäisin aikamiespoika Ollin aisoissa, mutta tällä strategialla ei varmaan tulisikaan uudelleen valituksi.
Eräässä varhemmassa hallituksessa kehitysyhteyöministeri oli "hallituksen turhin ministeri". Miksi ylipäätään toista tällaista turhuuden ministeriötä ylläpidetään? Tarvetta ministeriölle oli ehkä vielä silloin, kun Tyyri ja Salo piti palkita. No, alansa uimamaistereita ja mannekiineja hekin. Tehtäväjakoon perustuvan homman profiilia on pyritty nostamaan palkkaamalla kulttuuriasioiden hoitajaksi missinmittoihin yltävä nainen.
"missinmittoihin yltävä nainen."
- Jaa-a kyllä Tanjan mitat ovat sananmukaisesti kova paikka monelle.
Off-topicia, mutta helvetin hienon kuvan olet löytänyt juttuun :D ihanko on omasta kotialbumista?
Mitä oikeasti on haastattelussa sanottu ja millä tavalla? Kysehän oli lehtijutusta eli viime kädessä sitaatit ovat toimittajan sormista lähteneet. Luultavasti pitävät kutinsa, mutta silti hämmästelen herkkänahkaisuutta. Jokainenhan meistä haluaisi kopauttaa poliitikkoja nokkaan päivittäin, monen tekisi varmaan mieli tehdä Baader-Meinhoffitkin. Kaurismäki on mielestäni sanonut usein asiat paljon suorasukaisemmin, mutta Akilla on tuo huumori mukana, minkä vuoksi niille ei juuri muuta kuin hymähdetä. Eikä se ole ministerin puoliso...
Lähetä kommentti