lauantaina, huhtikuuta 03, 2010

Raportti

Olipa kisa! Monen muun tavoin jouduin ennustuksissani häpeään, kun Cambridge työnsi kertoimet roskakoriin ja otti 156:nnen The Boat Racen voiton. Upea kilpailu, joukkueet olivat saman veneenmitan sisällä aivan viimeistä pariasataa metriä lukuunottamatta. Aloin aavistella yllätystä siinä kohtaa, kun Oxford ei näyttänyt saavan minkäänlaista etua Surrey Stationin radastaan. Tämän tarkoitti joko sitä, että Cambridge souti ulkokaarretta todella kovaa, tai sitten sitä, että Oxford oli aloittanut liian kovaa ja alkoi hyytyä Hammersmith Bridgeltä alkaen. Tai sitten molempia.

Perämiehistä Adam Barhamand sai toistuvasti varoituksia tuomarilta, ja noilla jatkuvilla korjausliikkeillä saattoi olla vaikutusta esim. veneen tasapainoon ja soutajien mielialaan. Joka tapauksessa Oxfordin fyysinen ja kansainvälisessä meriittilistassa mitattava etumatka oli sitä luokkaa, että Cambridge teki kenties kilpailun viimeisen parinkymmenen vuoden historian suurimman yllätyksen viemällä voiton kansainvälistä huipputasoa edustavien Hamburgerin, Winklevossien ja Gawlikin nenän edestä.

Teknisesti joukkueissa ei silmämääräisesti juurikaan eroa huomannut kuin vasta viimeiseen mutkaan tultaessa, jossa Oxfordin soutu alkoi näyttää väkinäiseltä ja epäharmoniselta, kuten kärryiltä putoamassa olevassa veneessä usein käy. Chris Nilssonin uhkapeli viime hetken miehistön- ja soutujärjestyksen vaihtojen suhteen toimi sittenkin. Cambridgelle on pakko ollut löytyä vielä yksi aivan uusi vaihde lisää noiden testisoutujen jälkeen. Vastaavasti Oxford ei kyllä tänään ollut samanlaisessa lyönnissä kuin Leanderin nelosen maailmanmestareilla pakatun seurajoukkueen voittaessaan.

Nilsson sanoi viimeisessä haastattelussaan, että kisan ratkaisee henkinen kovuus. Hän totesi joukkueiden olevan fyysisesti ja teknisesti niin lähellä toisiaan, että ero on haettava jostain muualta. Pidin tätä enemmänkin pahasti altavastaajana kisaan lähteneelle omalle joukkueelle suunnattuna piristyspuheena, mutta niin vain Nilsson tiesi tarkkaan mitä puhui ja oli oikeassa.

Tässä vielä väliajat, jotka kertovat ratkaisun tapahtuneen Chiswick Stepsin ja Barnes Bridgen välisen runsaan kilometrin matkan aikana.

Mile Post - Cambridge 3 min 38 sec, Oxford 3 mins 37 sec

Hammersmith Bridge - Cambridge 6 mins 32.5 sec, Oxford 6 min 30 sec

Chiswick Steps - Cambridge 10 min 26.5 sec, Oxford 10 min 26 sec

Barnes Bridge - Cambridge 14 min 30, Oxford 14 min 32 sec

Finish - Cambridge 17 min 35, Oxford 17 min 39

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sepä mukavaa.

Tänään muuten pelattiin Turussa lätkää, ja pelataan ensi viikollakin.

Anonyymi kirjoitti...

Niinpä !
Henkisellä puolella yleensä eroja pystyy saamaan aikaiseksi jos siihen panostetaan.
Siinä meillä suomalaisilla urheilijoilla olisi paljon opittavaa että alkaisi tulla tuloksia kansainvälisillä urheiluareenoilla , vai mitä.
Muuten upea soutukisa.
t. Paraisilta

Anonyymi kirjoitti...

Kuinkahan montaa miljoonaa katsojaa ympäri maailman kiinnosti Turussa pelattu lätkämatsi?

No, kait se vaan on niin, että meille suomalaisille lätkä on ainoa laji, josta jotakin ymmärretään. Vaikka lätkää tosissaan pelaavia maita maailmasta löytyy n. tusinan verran.

Jaa, että missä soutua harrastetaan tosissaan? Jokaisessa maanosassa, kaikissa suurissa urheilumaissa (USA, AUS, NZL, GER, FRA, ITA, GBR, CAN, BRA, ARG, RSA, CHI, JPN, KOR, ...) loppuisi tila kesken.

Mutta ihan kiva, että Turussa pelataan lätkää.