Ensimmäinen virhe

Saavutettiinko taitepiste? "Vanhat puolueet" ovat tuskailleet ja politiikan kommentaattorit hämmästelleet sitä, että perussuomalaisten kannatus sen kuin vaan kasvaa, vaikka he eivät varsinaisesti tee yhtään mitään. Persujen nousu on siitä mielenkiintoinen asia, että sen takana ovat pääasiassa muiden tekemiset, eivät heidän omansa. Jo kuluneen sanonnan mukaan kaikki näyttää "satavan perussuomalaisten laariin": vaalirahasotku, euroalueen talousvaikeudet, jätevesiasetus, ihmisten yleisempi kyllästyminen kolmen suuren ympärillä pyörivään suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin, arvokonservatiivinen vastareaktio ns. suvaitsevaiston oppimestariuteen ja niin edelleen.

Timo Soini on tekojen ja aitojen vaihtoehtojen peräänkuuluttajille vastannut, että odottakaapas kun vaalit lähestyvät ja persujen ohjelmatyön hedelmät saadaan julkisuuteen. Viime viikolla hän alkoi hypettää puolueensa uutta ilmastopoliittista ohjelmaa, jota seuraamalla Suomen talous nytkähtäisi kunnon kasvuun. Mutta kuinkas kävikään: ohjelma, jonka parissa Soini mainosti hihat käärittyinä viimeiset puolitoista vuotta ahertaneensa, paljastui lähes sanatarkaksi kopioksi Metalliliiton vuosi sitten julkaisusta ilmasto- ja energiapoliittisesta lausunnosta.

Sylttytehdas sijaitsee tässä tapauksessa demareista persuihin loikanneen Matti Putkosen työpöydällä. Putkonen oli Metalliliiton viestintäpäällikkönä laatimassa vuoden takaista lausuntoa, ja oli se kourassaan myös eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavana. Kun Putkonen siirtyi perussuomalaisiin, hän ilmoitti syyksi nimenomaan sen, että Soini puoluejohtajista ainoana on ajanut kotimaan savupiipputeollisuuden edut turvaavaa ilmastopolitiikkaa. Nyt Soini näyttääkin delegoineen perussuomalaisen ilmastopolitiikan linjaamisen hänelle.

Rysän päältä plagioinnista kiinni jääminen ja siitä käynnistynyt negatiivisen julkisuuden mylly pistävät Timo Soinin kiusalliseen ja hänelle varsin uuteen tilanteeseen. Populistijohtaja on vuosikaudet saanut paistatella julkisuudessa unohdetun kansan suorapuheisena puolustajana, jonka sädekehä keskustan ja kokoomuksen vaalirahakähmintöjen myötä on jatkuvasti vain kirkastunut. Jotkut keisarin uusien vaatteiden peräänkuuluttajat ovat yrittäneet sanoa, ettei Soini ole soinismiensa saatteeksi esittänyt ensimmäistään vakavasti otettavaa konkreettista vaihtoehtoa nykypolitiikalle, mutta maisterisjätkän kokovartalohohde on sen tähän saakka kestänyt.

Soini tarjoili ilmastomallinsa ensimmäisenä konkreettisena perussuomalaisten vaihtoehtona nykyhallituksen politiikalle ja ehti sitä viime viikolla henkselit paukkuen hypettää monissa eri yhteyksissä. Se, että koko ohjelma nyt paljastuu Putkosen muistitikulla Hakaniemerannasta Mannerheimintielle siirretyksi, on enemmän kuin noloa ja todellinen viiden tähden poliittinen munaus. Väistelevällä retoriikallaan ja odotuskehotuksillaan Soini on ladannut valtavasti odotuksia vaalikampanjan ohjelmaulostuloihin, ja nyt heti ensimmäinen askel poliittisen ohjelmatyön liukkaalla alustalla johti spektaakkelimaiseen julkiseen perseelleen lentämiseen.

Persut ovat tähän saakka odottaneet hiljaa poterossaan ja seuranneet tyytyväisenä gallup-palkkien kasvua. Nyt kun he lähtivät liikkeelle, heti ensimmäisestä vihollisen luodista tuli osuma. Tai tarkemmin ottaen oman kiväärin vahingonlaukaus napsahti kipeästi jalkapöytään. Persujen poliittiset vastustajat ja soinismeista hurmaantumattomat epäilevät tuomaat ovat jo pitkään esittäneet, että kun siirrytään todellisen substanssin ja konkreettisen politiikan alueelle, persujen kokemattomuus ja sisältököyhyys paljastuu väistämättä. Nyt kävi juuri näin.

Soini kommentoi pullataikinan tavoin paisuvia gallup-kannatuslukemia taannoin toteamalla pitävänsä jalat maassa ja ymmärtävänsä, että "mikään herneenvarsi ei yllä taivaaseen asti". Nyt biisi vaihtui lennossa duurista molliksi ja persuilla on täysin työ estää hernettä menemästä nenään. Kampanja-aloitus oli vähääkään liioittelematta katastrofaalinen. Kovaksi taustapiruksi ja poliittiseksi velhoksi mainostetun Putkosen amatöörimäisyyttä on myös pakko ihmetellä. Kuvitteliko hän todella, ettei homma paljastuisi? Etteikö esimerkiksi Metalliliitossa joku asiaa huomaisi? Ellei Putkonen sitten olekin myyrä, joka demarien onnistui ujuttaa Soinin organisaatioon...