Elokuvissa näkee usein loppukohtauksena "tapahtui tämän jälkeen" -tiivistelmän, jossa tärkeimpien roolihenkilöiden myöhemmät vaiheet käydään lauseella parilla läpi. Vaikka vaalirahadraaman huipennus saattaa vielä olla edessäpäin, on mielenkiintoista katsoa, mitä nyt jo poliittisen historiamme legendaariseksi toimijaksi nousseen Kehittyvien Maakuntien Suomi ry:n tukemille vuoden 2007 eduskuntavaaliehdokkaille sittemmin on tapahtunut, ja ennen kaikkea, mitä kuuluu tällä hetkellä. Mennään leffojen tapaan tärkeysjärjestyksessä, eli saadun rahamäärän mukaan. Kirjoituksen ensimmäisessä osassa aloitetaan eniten rahaa saaneesta ykkösketjusta ja tullaan 5000 euron tasolle.
Marja Tiura, kokoomus, 20 000 euroa: Pirkanmaan äänikuningattarelle (17557) tuki on osoittautunut melkoiseksi kivireeksi. On ollut Novan piikkiin hankittua lentolippua, kalustetta, erikoisia pesukonevirityksiä Anna Tapion koululla ja julkista nokittelua Arto Merisalon kanssa. Tilasi itse sudet kimppuunsa tarinoillaan kelmi-Korhosen värväysyrityksestä, joille ei todistajia löytynyt. Kiusalliseen välikäteen joutunut Tiuran mies toimittaja Olli Ainola erosi YLEn palveluksesta. On ehdolla Pirkanmaalla, mutta ilman kalkkiviivojen ihmettä äänimäärä romahtaa, varsinkin, kun päällä on lahjustutkinta. Veti 2007 mukanaan läpi Harri Jaskarin ja Heikki A. Ollilan, nykyisessä kilpailuasetelmassa saattaa tarvita vetoapua itse välttääkseen putoamisen. Samlle kohderyhmälle kokoomuksen listoilla tarjolla viisi vuotta nuorempi ylöjärveläinen Satu Telemäki, demareilla taas kunnallisvaaleissa 4402 ääntä Tampereelta kerännyt Hanna Tainio. Persujen kortit Pirkanmaalla eivät ole ihan huonoja nekään: Veltto-Pertti Virtanen, kunnallisvaaleissa 2191 Tampereelta saanut Leila Koskela, ex-kansanedustaja Lea Mäkipää ja rockabilly-piirien oma ehdokas Jussi Syren.
Jyrki Katainen, kokoomus, 15 000 euroa: valtiovarainministeri lähtee vaaleihin kilpailemaan pääministerin paikasta. On onnistunut pitämään puolueensa gallup-listojen kärjessä, vaikka negatiivista julkisuutta mm. toverien Tiura ja Kanerva ansiosta on ympärillä riittänyt. Puolueen sisäisten asetelmien kannalta mielenkiintoisessa tilanteessa siirryttyään Pohjois-Savon vaalipiiristä isojen tykkien Uudellemaalle, jossa vastaan todellisissa liekeissä oleva ja jo presidenttikisaankin ilmoittautunut Alexander Stubb.
Paula Lehtomäki, keskusta, 15 000 euroa: vielä pari vuotta sitten keskustan tulevaksi ykkösnimeksi sekä pääministeri- ja pressakandidaatiksi veikkaillun kuhmolaisen hohde on pahasti himmennyt jätevesiasetuksen ja Talvivaaran kaivososakekohun ansiosta. Nyt ehdolla Uudellamaalla kisaamassa mm. Stubbin, Kataisen, Timo Soinin sekä jätevesiasiassa kovasti irtopisteille pyrkineen puoluetoveri Paavo Väyrysen kanssa.
Eero Heinäluoma, SDP, 10 000 euroa: demarien likaisten temppujen osastoa eduskuntaryhmän johtajan paikalta pyörittävä don Eero ei ole suostunut ottamaan KMS-rahasta tahraa itseensä. Ehdolla Helsingissä puolueen todellisissa kohtalon vaaleissa. Jutta Urpilaisen voi jo nyt sanoa pitkälti epäonnistuneen oppositiojohtajana, ja Heinäluoman nimi mainitaan yhä useammin niin puoluejohtaja- kuin presidenttiehdokaspohdintojenkin yhteydessä.
Sauli Niinistö, kokoomus, 10 000 euroa: puolivallaton poikamies panttaa kantaansa presidenttiehdokkuuden suhteen, mutta eduskuntaan ei enää ole ehdolla. Uudellemaalle jää Niinistön jäljiltä 60 000 kodintonta ääntä, joita Sauli ei ole ainakaan ei-kaverilleen Kataiselle testamenttaamassa.
Matti Vanhanen, keskusta, 10 000 euroa: kaksi vuotta vaalirahakohun myrskynsilmässä lautakasoineen ja lasivaaseineen riitti Vanhaselle, joka kesällä 2010 siirtyi syrjään pääministeriydestä ja keskustan johdosta. Vaalirahoista ainakin toistaiseksi ehdottomasti kovimman poliittisen hinnan maksanut Vanhanen siirtyi Perheyritysten liiton johtoon, vaikka oli aiemmin jo ilmoittanut julkisuudessa tavoittelevansa vielä kolmatta kautta pääministerinä. Sai perustuslakivaliokunnalta nuhtelut Nuorisosäätiö-RAY -asiassa, mutta vältti syytteet.
Ilkka Kanerva, kokoomus, 10 000 euroa: tekstiviestitteli itsensä pois ulkoministerin paikalta ja tempautui uuden kohun syövereihin KMS-liikemiesten rahoittamien 60-vuotisjuhliensa takia. Syyttämiskynnys ylittyi ja epäillään törkeästä lahjuksen ottamisesta. Hädän suuruudesta kertoo se, että nyt Ike puolustautuu korruptiosyytteitä vastaan vetoamalla asiantuntemattomuutensa eli siihen, ettei hän juurikaan tunne kaavoitusasioita eivätkä ne häntä edes kiinnosta, vaikka hän on toiminut yli puolitoista vuosikymmentä maakuntakaavasta vastaavan Varsinais-Suomen liiton hallituksen puheenjohtajana. Kanervalla lienee yksi vahvimpia ja uskollisimpia peruskannattajapohjia koko maassa, mutta näin tahriutuneella track recordilla ei Lokalahden neljännesmaileri ole vaaleihin kertaakaan aiemmin osallistunut.
Stefan Wallin, rkp, 10 000 euroa: hallituksen Pahkasika-asiantuntija on kerännyt kiitosta liikuntarahoituksen lisääjänä ja pyrkinyt julkisuudessa innokkaasti profiloitumaan valtakunnan johtavana antisovinistina. Puoluejohtajana vaaleissa kovan paikan edessä: alkaako rkp:n salkkuautomaatti yskiä, jos Säätytalon hallitusneuvotteluissa pitäisi istua samaan pöytään pakkoruotsin poistamisen puolueohjelmaansa kirjannaiden persujen kanssa?
Timo Kalli, keskusta, 10 000 euroa: mies, joka yllättällä avoimuudenpuuskallaan toukokuussa 2007 koko vaalirahatunkion räjäytti. Vaikka sotku epäilemättä ennemmin tai myöhemmin olisi kiehunut yli ilman euralaisen maanviljelijän herkkää hetkeäkin, on paikkansa Suomen poliittisessa historiassa ansainnut. Ainoastaan tunnetut nyrkkeilytaidot lienevät pelastaneet Kallin kollegojen löylytykseltä kohun laineiden lyödessä kiivaimmillaan, esimerkiksi Vanhanen ja kanki-Kaikkonen varmasti muistelevat lämmöllä. Vaikka samalla hallituspohjalla jatkettaisiin, hiukan tuntuu siltä, että ellei Satakunnassa ehdolla oleva Kalli kerää todella veretseisauttavaa henkilökohtaista äänipottia, häntä ei tälläkään kerta tulla salkkujenjaossa näkemään. Hänen kohdallaan onkin erityisen mielenkiintoista nähdä, mitä äänestäjät sanovat.
Kauko Juhantalo, keskusta, 10 000 euroa: rahakaan ei auttanut myöhempien aikojen poliittiselle rötösherruudelle kasvonsa antanutta kankaanpääläistä hevosmiestä kipuamaan Arkadianmäen portaita sisälle saakka. Kun tulos myös eurovaaleista 2009 oli yhtä laiha, heitti pyyhkeen kehään.
Jyri Häkämies, kokoomus, 10 000 euroa: tukilistoja yhdessä Merisalon kanssa laatinut kotkalainen on toiminut sekä Vanhasen että Kiviniemen puolustusministerinä, ja on kykypuolueen ehdotonta ykkösketjua myös jatkossa. Mikäli Nato-kysymys nousee Afganistanin tapahtumien vuoksi vaalien isoksi kysymykseksi, Häkämiehellä on potentiaalisesti suuri rooli niin hyvässä kuin pahassakin.
Anu Vehviläinen, keskusta, 10 000 euroa: liikenneministeri Vehviläisen julkinen kinastelu VR:n kanssa haiskahtaa pahasti vaalityöltä, kun aikaa ongelmien korjaamiseen on ollut kaksi kovaa talvea ja pian neljä vuotta ministerinä. Väen väheneminen pudotti Pohjois-Karjalan vaalipiirin edustajamäärän seitsemästä kuuteen, eikä Vehviläisen valintapuskuri ollut maaliskuussa 2007 kuin parituhatta ääntä. Jos perussuomalaisille ennustettu lähes 15 prosentin kannatus toteutuu, demarien, kokoomuksen ja keskustan jaettavaksi jää vain viisi paikkaa. Vaalipiirin asetelmien avoimuutta lisää se, että jaettavana ovat myös kalapuikkoviiksijournalismiin kyllästyneen ääniharava Esa Lahtelan lähes 11 000 ääntä.
Pekka Ravi, kokoomus, 10 000 euroa: kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana Ravi on saanut kantaa kortensa kekoon vaaliraha-asioiden ja ryhmätoveriensa kompastelujen selittelijänä, vaikka ei ihan kallimaisiin sfääreihin sentään olekaan yltänyt. Puolueensa ehdoton ykköskortti Pohjois-Karjalassa.
Petri Salo, kokoomus, 10 000 euroa: ollut julkisuudessa lähinnä ehdotettuaan ylinopeussakkoa (138 km/h kahdeksankympin alueella) kirjoittaneille poliiseille neuvottelua asiasta kahvikupposten ääressä. Kunnallisvaaleissa 2008 hävisi kokoomuksen kärkipaikan Pekka Keltolle. Salolle persujen nousu saattaa muodostua kovaksi haasteeksi, sillä näillä on heittää peliin Raimo Vistbackan luoma vahva peruskannatuspohja, Soinin oikea käsi Vesa-Matti Saarakkala sekä kunnallisvaaleissa Vimpelissä jyrännyt vanhempi konstaapeli Reijo Hongisto.
Mika Lintilä, keskusta, 10 000 euroa: Neljännelle kaudelleen pyrkivä keskustan Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja kuuluu eduskuntaryhmän kovaan ytimeen ja on saamastaan KMS-tuesta huolimatta onnistunut pysyttelemään melko etäällä kohun roiskeista. Mikäli keskusta jatkaa hallituksessa, Lintilää tuskin salkkujaossa ohitetaan. Oli ensimmäisenä ruttaamassa Urpilaisen eiliset talouspuheet, josta voi päätellä puolueen kaavailevan hänelle kampanjassa näkyvää roolia.
Lasse Hautala, keskusta, 10 000 euroa: Isosta panostuksesta huolimatta putosi varasijalle keväällä 2007, mutta Susanna Haapojan kuoltua nousi takaisin eduskuntaan kesällä 2009. Yritti myös europarlamenttiin peräti 177 000 euron kampanjalla, mutta jäi varasijalle sielläkin. Kiisti saaneensa tukea kunnes oli pakko myöntää. Toisin kuin monella muulla keskustalaisella, Hautalalla ei vaikuta olevan takanaan mitenkään jakamatonta tukea kotiseudullaan.
Mauri Pekkarinen, keskusta, 10 000 euroa: Elinkeinoministeri kiiruhti korjailemaan vaalirahoitusilmoitustaan ja selvittelemään mahdollisia jääviyksiä nyttemmin yrityssaneeraukseen ajautuneelle Suomi-Soffalle vuonna 2006 annetun 840 000 euron investointituen suhteen. On paheksunut toistuvasti mediaa sinänsä sallitun vaalituen antamisen leimaamisesta lähes rikolliseksi puuhaksi. Yksi Suomen poliittisesti vaikutusvaltaisimpia henkilöitä, uusii huhtikuussa paikkansa Keski-Suomen äänikuninkaana.
Matti Ahde, SDP, 10 000 euroa: Tapani Yli-Saunamäen ystävä oli yksi harvoja KMS-rahaa saaneita demareita. Eläkeikäinen (s. 1945) moninkertainen ministeri on vetänyt viimeisen vaalikautensa matalalla profiililla eikä asetu enää ehdolle.
Hannes Manninen, keskusta, 10 000 euroa: Tornion kaupunginjohtajan paikalta 15 vuotta virkavapaalla ollut Manninen totesi, ettei aio enää asettua ehdolle, koska meneillään on poliitikkoihin kohdistuva julkinen ajojahti ja vasikkoja on kaikkialla: "41 vuotta julkisena kusitolppana riittää".
Paavo Väyrynen, keskusta, 10 000 euroa: Paavo ei anna periksi. Vetää keskustan sisällä omaa puoluejohtoa kritisoivaa linjaansa, vaikka ministerinä istuukin. Ehdolla Uudellamaalla, mikä selittänee meneillään olevan julkisen nokittelun samalla kaukalolla tungeksivan Stubbin suuntaan.
Martti Huhtamäki, 7 000 euroa, keskusta: Novan oman miehen äänille tuli hintaa, sillä mittavasta panostuksesta huolimatta jäi 543 ääneen, jolla keskustan listallakin oli jääminen vaalipiirin kahdeksannelle sijalle.
Jari Isometsä, keskusta, 6 600 euroa: Ilmeisesti Yli-Saunamäen hiihtotaustan ansiosta tukilistoille päätynyt karpaasi hyytyi 943 ääneen eikä eduskuntaan vielä saatu ensimmäistä dopingista käytöstä kiinni jäänyttä. Käyttäneitä saattaa ollakin, joskaan varmaa tietoa ei ole. Jari ei enää yritä sen paremmin hiihtomaajoukkueeseen kuin eduskuntaankaan.
Päivi Lipponen, SDP, 5 000 euroa: KMS-miehet lienevät rahoittaneet Päiviä, koska Paavoa eivät enää voineet. 4202 ääntä neljä vuotta sitten, nyt kovassa kilpailutilanteessa Helsingissä, kun samaiselle älykkö-akateemis-feministiselle kohderyhmälle ovat tarjolla jo SDP:stä myös tohtorit Pilvi Torsti ja Thomas Wallgren sekä vuoden 2010 pakolaisnainen Nasima Razmyar. Wikileaks-paljastukset Paavo-Mooses "So what" Lipposen taannoisista juoruiluista sekä niitä seuraavat aviomiehen äkkiväärät julkiset ulostulot tuskin ainakaan helpottavat urakkaa.
Juha Hakola, kokoomus, 5 000 euroa: Mahtipotin Helsingistä keränneen Ben Zyskowiczin komeaksi paisuttamalla vertailuluvulla läpi mennyt Hakola on matalan profiilin ensimmäisen kauden kansanedustaja, joka Google-rankkauksessa häviää samannimiselle jalkapalloilijalle. Eduskunnan poliisiosastoa.
Merja Vanhanen, keskusta, 5 000 euroa: Pääministerin ex-vaimo jäi valitsematta, vaikka komean 3274:n äänen potin keräsikin. Erosta huolimatta tie Mäntyniemeen tai oikeammin Mäntyniemeksi (nykyinen sukunimi mentyään uusin naimisiin) löytyi. Ei enää ehdolla.
Riina Nevamäki, keskusta, 3 000 euroa: kolmekymppinen valtiotieteiden maisteri on jo politiikan kulissien veteraani toimittuaan mm. viiteen otteeseen ministeriavustajana. 1100 ääntä tuottaneiden vaalien jälkeen Vanhasen EU-avustajan paikalta ensin Veikkauksen yhteysjohtajaksi vuoden 2009 alussa ja sieltä saman vuoden elokuussa Pekkarisen valtiosihteeriksi työ- ja elinkeinoministeriöön. Amerikassa tätä kutsuttaisiin termillä "grooming".
Markku Uusipaavalniemi, keskusta, 5 000 euroa: meni 2007 läpi "Uudenmaan erikoisella" eli lähinnä Vanhasen suuren äänisaaliin ansiosta (omia ääniä 2817), loikkasi persuihin ja on ollut julkisuudessa curling-hallinsa rahoitus- ja kirjanpitoepäselvyyksien vuoksi. Persujen noususta huolimatta jatkokautta ei kannata kirkossa eikä curling-hallissakaan kuuluttaa.
Merikukka Forsius, vihreät: läpi rimaa hipoen Heidi Hautalan imussa, puolusti Vanhasta Vihdin terveyskeskuksessa aseenaan vessapaperirulla, vaikka ei edes seurustellut tämän kanssa, loikkaus kokoomukseen. Kilpailee nyt äänistä mm. toisen Hjalliksen ex-vaimon Leena Harkimon kanssa, eikä lukeudu ennakkosuosikkeihin.
Kirjoituksen jälkimmäisessä osassa mm. Sampsa Kataja, Paula Sihto, Juha Mieto, Seppo Kääriäinen, Henna Virkkunen ja Suvi Lindén.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Kaikkea sitä demokratiaksi kutsutaan!
Tuohon listaan kun lisää Arto Merisalon hotelli Kämpin kabinetissa useamman kymppitonnin avoimen piikin huipputoimittajille (Rita Tainola, Loka-Laitinen) niin siitäpä syntyi ministerilista.
Ei sitä kyllä kuka hyvänsä tavallinen maalaispoika, vaikka olisikin harras uskovainen ja kantaisi Marskin kuvaa povitaskussaan, keksisi omasta päästään pysäköidä lobbauskonttoriaan Sibeliuksen ja kumppaneiden legendaariseksi tekemään kaupungin huippupaikkaan.
No nyt on uusi avoimuus joten Hjallis Harkimo järjestää ministerikandidaateille työpaikkahaastatteluja.
Lainaus erään blogin kommentaattorilta:
Mutta nyt, arvoisat kirjoittajat, menkää Kansallisteatteriin katsomaan ”Täällä Pohjantähden alla 2011” ja oivaltamaan Perussuomalaisten suosion nousun ja ilmeisen ”veret seisauttavan vaalivoiton” syyt. Itse kävin lauantaina, ja mikä huikeinta, esityksen päätyttyä, aplodien jälkeen, joku NUORI mies nousi parvekkeella pitämään poliittisen palopuheen nykymenoa vastaan. Vanha oikein innostui – politiikka ja poliittisuus taitaa olla nousussa.
Berlin Alexanderplatz end:
"Tämän jälkeen Franz Biberkopfin elämässä ei tapahtunut mitään kertomisen arvoista."
HIENOA!
Kiitos hyvasta tiivistelmasta. Vaalien jalkeen tahan olis hyva palata! 2. Osaa odotellessa!
Lähetä kommentti