
Soudussa kansainväliset kisat ovat tähän saakka sujuneet ennen kaikkea kiinalaismerkeissä. Soudussa kilpaillaan 14 olympialähdössä, ja kahden maailmancupin osakilpailun jälkeen näyttää siltä, että Kiinalla on realistiset mahdollisuudet ottaa viisikin voittoa. Viimeksi soudetussa Luzernin maailmancup-regatassa kiinalaisvenekunta nappasi voiton viidessä olympialähdössä, hopeaa yhdessä (miesten kahdeksikko!) ja pronssia kahdessa. Maajoukkueiden mc-pistetaulukossa Kiina johtaa kahden osakilpailun jälkeen 112 pisteellä ennen Iso-Britanniaa (95 pistettä), Saksaa (87 pistettä), Australiaa (71 pistettä) ja Ranskaa (54 pistettä). Kun muistelee, millä tasolla Kiinan soutu oli vielä kymmenen vuotta sitten, suoritus on vähääkään liioittelematta käsittämätön.
Pohjoismaat eivät ole kansainvälisessä soudussa laajalla rintamalla jyränneet, mutta Pertti Karppisen kaltaisia yksittäisiä huippuvenekuntia on jatkuvasti löytynyt, ennen kaikkea Norjasta ja Tanskasta. Yksi mielenkiintoisimmista Pekingin venekunnista löytyykin Tanskasta, nimittäin miesten kevyen luokan (keskipaino 70 kg, yksittäinen soutaja 72.5 kg) nelosesta. Tanskan nykyisen joukkueen juuret ulottuvat aina syksyyn 1993 saakka, ja vaikka miehistö on vuosien mittaan suuresti vaihdellut, on periaatteessa aina ollut kyse yhdestä ja samasta joukkueesta. Joukkue on eri kokoonpanoissaan aina näyttänyt samalta teknisesti, se on kisannut samankaltaisella taktiikalla ja harjoittelu on noudattanut samaa kaavaa. Joukkue on tanskalaisen soudun kaikkien aikojen menestyneinen venekunta; kaksi olympiavoittoa (1996 ja 2004), kuusi maailmanmestaruutta (1994, 1997, 1998, 1999, 2002, 2003), kaksi MM-hopeaa (1995, 2001) ja yksi olympiapronssi (2004).
Valtaisan mitalikasan arvoa nostaa entisestään se tosiasia, että kevyt nelonen on yksi kansainvälisen soudun kovatasoisimpia veneluokkia. Kevyen luokan miehillä olympialähtöjä on vain kaksi, eli pariairokaksikko ja tämä nelonen, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki maailman parhaat kevyen luokan miessoutajat soutavat näissä kahdessa lähdössä. 1990-luvun jälkipuoliskolla monet pitivät tanskalaisnelosta kaikkien aikojen nopeimpana venekuntana kaikki lähdöt huomioiden. Punavalkoisilla jopa oli pari vuotta hallussaan nelosen maailmanennätysaika, vaikka kevyiden soutajien laskennallisesti tulisi veneluokasta riippuen olla 10-15 sekuntia raskaita kilpakumppaneitaan hitaampia. ME-aika 5:45.60 syntyi Luzernin maailmancupissa kesällä 1999. Vuosina 1998 ja 1999 kevyttä luokkaa ylivoimaisesti dominoineet juutit ottivat Henleyn regatassa mittaa myös tuon ajan raskaan luokan parhaasta joukkueesta, legendaarisen Steven Redgraven kipparoimasta brittinelosesta. Britit voittivat, mutta kummallakin kerralla ero jäi vajaaksi veneenmitaksi eli vain 2-3 sekunniksi.

Yksi joukkueen tavaramerkeistä on ollut jatkuvasti kohti kauden pääkisaa koventuva vauhti, ja Pekingiin tanskalaiset lähtevät yhtenä voittajasuosikeista. Ebbesen ja Ebert ovat lukemattomia kertoja osoittaneet olevansa kivikovia kilpailijoita ja kääntäneet tiukkoja loppukiritaisteluja säännönmukaisesti edukseen. Erityisesti Ebbesenillä on jotain sellaista, mitä englanniksi kuvataan termillä "presence". Kun hän on mukana, kaikki kilpailijat tietävät ja tuntevat sen takaraivossaan. Vastustajat tietävät, ettei niin turvallista eroa viimeisen viidensadan metrin alkaessa olekaan, etteikö omintakeisella todella aggressiivisella tyylillään soutava Ebbesen sitä pystyisi sitä kuromaan kiinni. Joukkuetoverit taas voivat luottavaisina katsella Ebbesenin v-selkää ja luottaa siihen, että kun miestä aletaan tosissaan mitata, tahtiairo pystyy vastaamaan haasteeseen ja vielä korottamaankin. Se ei vaadi kuin hurmoksen, ja siihen Ebbesen saa itsensä ja joukkueensa psyykatuksi aina.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti