
Piispoissa ratkaisu aiheutti parranpärinää, ja 1982 kirkolliskokous esitti helatorstain palauttamista torstaiksi. Hallituksen käsitellessä asiaa 1985 sosiaalidemokraattiset ministerit vaativat esityksen työmarkkinavaikutusten tarkempaa selvitystä, ja niinpä lain voimaantulo jätettiin auki. Eduskunta hyväksyi esityksen marraskuussa 1985, mutta presidentti Mauno Koivisto siirsi lain voimaantuloa vuodesta 1987 vuoteen 1992.
Kun voimaantulo läheni, työmarkkinaosapuolet pääsivät sopimukseen siitä, että helatorstai siirtyisi torstaille niin, että näin menetetty työaika korvattaisiin joko lauantailla tai tekemällä sen tunnit muutoin sisään niin, ettei kokonaistyöaika lyhenisi. Liittotasolla ratkaisut muodostuivat kirjaviksi, ja osalle työntekijöitä helatorstaista tuli käytännössä palkallinen vapaapäivä. 2002 käytäntö vahvistettiin kaikkia koskevaksi, eli sen jälkeen helatorstai on lyhentänyt työaikaa ansioita alentamatta. Syvä kumarrus ay-liikkeelle (vrt. edellinen kirjoitus)!
[Sivuhuomio: hei miksi istun helatorstaina, palkallisena vapaapäivänä, tietokoneen ääressä? Ai niin, blogin kirjoittaminen ei ole oikeaa työtä, vaikka tässä poliittisen historian ja yliopistojen kolmannen tehtävän liepeillä liikutaankin. Vieläpä oli ajatuksena tehdä jotain muutakin, vaikka kirkollisten piirien mukaan päivä on niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva. Ja mikä parasta, olen myös sairaana, mikä samalla tietona tuonne soutu- ja melontakeskuksen suuntaan näin ilmoitettakoon. Aivojen TES on huomattavasti joustavampi kuin sydänlihaksen.]
Helatorstai on virallinen pyhäpäivä useimmissa Euroopan maissa. Sympaattisin traditio löytyy varsin yllättäen Saksasta ja erityisesti entisen Itä-Saksan alueelta, jossa helatorstai on kirkollisen sisältönsä ohella myös isien, miesten ja herrojen päivä. Tämän päivän Turun Sanomissa Risto K. Tähtinen kuvaa tätä germaanisen mieheyden juhlaa seuraavasti:
"Vanhan perinteen mukaan kylien ja pikkukaupunkien miehet kerääntyvät viinakasseineen ja olutkoreineen helatorstaina aamulla, ajelevat ympäriinsä koko päivän 10-20 hengen hevosrattailla tai traktorin peräkärryillä. Kaupungeissa miesporukat varaavat puistoravintoloista tai Biergarteneista pöytiä koko päiväksi. Monet porukat lähtevät puistoihin tai metsiin pitkälle piknikille."

Kalpea on suomalainen isänpäivän traditio tähän verrattuna. Kontekstikin on tietysti aivan toinen, kun juhlaa meillä vietetään perhekeskeisesti. Saksalaisessa traditiossa keskeisellä sijalla on ollut nuorempien ikäluokkien vihkiminen mieheyden saloihin, mikä tietysti pitkälle selittää juhlapäivän vieton saamia muotoja. Herrenpartie = eine Kutschfahrt oder Wanderung in die Natur mit Konsum von Alkohol!

1 kommentti:
Jos traktorin peräkärryllä mennään kaljalle, ja koko päiväksi. Olen mukana...
Lähetä kommentti