Vuosi sitten YK-yliopiston ja Maastricthin yliopiston yhteinen tutkimuskeskus UNU-MERIT käynnisti online-kyselytutkimuksen selvittääkseen Wikipedian käyttäjärakennetta. Huhtikuussa julkaistiin ensimmäiset, alustavat tulokset kyselystä. Niistä paljastuu monta erittäin mielenkiintoista seikkaa.
Tutkimukseen vastasi kaikkiaan yli 170 000 ihmistä kahdestasadasta eri maasta. Kyselylomake oli saatavilla 20 eri kielellä, mikä tuo tuloksiin globaalia ulottuvuutta. Kolmasosa vastaajista oli englanninkielisen Wikipedian käyttäjiä, toisiksi suurin ryhmä saksankieliset (17.6 %) ja kolmanneksi espanjankieliset (15.4 %). Mikään muu kieliryhmä ei ylittänyt seitsemää prosenttia. Maittain tarkasteltuna vastauksia tuli eniten Saksasta (15.4 %) ja Yhdysvalloista (14.2 %), muiden jäädessä viiden prosentin lukemiin tai alle. Suomesta vastauksia tuli yhteensä 437 eli 0.37 % kokonaismäärästä. Yhteensä maita, joista vastauksia tuli, oli peräti 228.
Tutkimuksen mukaan Wikipedian käyttäjistä 65 prosenttia pelkästään lukee artikkeleita, 35 % editoi tai kirjoittaa artikkeleita itse. Vastaajien keski-ikä oli 25.8 vuotta ja puolet heistä oli alle 22-vuotiaita. Useimmin esiintynyt ikä vastaajien joukossa oli 18 vuotta. Iän suhteen vastaajat jakautuivat neljään yhtä suureen joukkoon: 25 % oli alle 18-vuotiaita, 25 % välillä 18-22, 25 % välillä 23-30 ja 25 % 31-85-vuotiaita.
Wikipediaa pelkästään lukevista henkilöistä 68 % oli miehiä, 32 % naisia. Kontribuuttorien osalta sukupuolivinoutuma oli vielä paljon selvempi, 87 % miehiä ja vain 13 % naisia. Kaikista Wikipedian käyttäjistä miehiä oli 75 %, naisia 25 %. Koulutustaustaltaan tyypillinen Wikipedian käyttäjä on toisen asteen tutkinnon suorittanut eli meillä lukion tai ammattillisen koulutuksen suorittanut (36 %). Maisterin tutkinnon suorittaneita oli joukossa 12 %, tohtoreita 3.1 %. Artikkeleita editoivien ja/tai kirjoittavien joukossa korkeakoulutettuja oli jonkin verran enemmän, maistereita 15 % ja tohtoreita 4.6 %.
Tutkimuksen mukaan tyypillinen Wikipedian käyttäjä on siis parikymppinen toisen asteen koulutuksen suorittanut mies. Wikipedian artikkeleita editoiva henkilö vielä useammin mies, vähän (noin vuoden) vanhempi ja aavistuksen verran mutta ei paljoa koulutetumpi.
On mielenkiintoista seurata tutkimusprojektia ja odottaa tulosten analyyseja. Itselleni suurin yllätys oli tietosanakirjan vahva sukupuolittuneisuus varsinkin sisällön tuottamisen osalta. Tutkimuksessa kysyttiin myös syitä sille, miksi henkilö ei editoi tai kirjoita artikkeleita. Suurimpina syinä mainittiin tiedon puute (52%), pelkän lukemisen riittäminen (48.5 %) ja kiire (31.5 %).
Tuloksilla on totta kai myös vaikutusta siihen, kuinka luotettavana ja pätevänä lähteenä Wikipediaa pidetään. Nyt saatu kuva ei ainakaan paranna vallitsevaa kuvaa asiasta. Vuosien saatossa on mielenkiintoista nähdä, tuleeko Wikipedia "vanhenemaan" käyttäjiensä kanssa, vai säilyttäkö nuori käyttäjäryhmä hallitsevan asemansa. Tulosten tulkittavuuteen tuo oman epävarmuutensa se, että ainakaan minä en onnistunut löytämään tarkkaa määritelmää sille, miten tutkimuksessa esiintyvä rajaus ajoittain (occasionally) ja usein (frequently) kontribuoivien välille oli tehty. Katsoisin jo nyt tietosanakirjan keskimääräisen laadun osoittavan, että paljon editoivien ja kirjoittavien joukossa on runsaasti eri alojen tai ainakin eri kysymysten asiantuntijoita.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Suomen wikipedian ongelmana on pieni humanistien joukko, joka on jostain syystä saannut päähänsä, että wikin pitäisi muistuttaa perinteistä tietosanakirjaa.
Tämä "delektionistien" joukko sitten ansiokkaasti "deletoi" kaiken heidän omasta mielestään vähäpätöisen tai merkityksettömän tiedon.
Lopputulos on, että kun hakee yrityksiin, tuotteisiin tai ilmiöihin liittyvää tietoa niin sitä ei löydy wikistä.
Kun saisi tämän yliopistomaailman opiskelijat ymmärtämään, että wikin käytettävyys ei perustu siihen onko siellä oleva tieto kaupallisesta lähteestä olevaa kaupallista tietoa tai 100 vuotta vanhasta tutkimuksesta olevaa pölyisistä kirjoista kaivattua vaan siitä, että tieto esitetään tietosanakirjamaisessa muodossa ja analysoituna ja lähteistettynä.
Jep, sitä kiittää kielitaitoaan.
Suomen Wikipedia on täysin erilaisten saippualaatikkopelleryhmien poliittinen megafoni. Siitä kertoo kaiken se, että Jussi Halla-ahon tai Johan Bäckmanin kaltaisista hahmoista on pitkä, fanitriviaakin sisältävä artikkeli. Suurin osa esim. suomalaisista klassikkokirjailijoista sivuutetaan parilla rivillä ja teoslistalla. Eräillä osa-alueilla tosin on ilmeisiä asiantuntijoita hommissa, esimerkiksi kirkkohistoria ja kotimainen elokuva on hoidettu hyvin.
Lähetä kommentti