Lauantaina 26.3. kello 19 Suomen aikaa Oxfordin ja Cambridgen yliopistojen soutukahdeksikot asettuvat toisiaan vastaan Thamesilla legendaarisessa The Boat Race -kilpailussa. Kaksintaistelu on järjestysnumeroltaan 157, ja voittoa lähtee puolustamaan viime vuonna altavastaajan asemasta yllätysvoittoon soutanut Cambridge. Suomessa kisaa on mahdollista seurata Eurosportilta suorana lähetyksenä kello 19-20 korkeatasoisella suomenkielisellä selostuksella varustettuna.
Kolmen viime vuoden tapaan haastan juhlallisesti tässä ja nyt kaikki soutukollegat ja muutkin taittamaan The Boat Racen virallisen kisamatkan eli 6779 metriä Concept2-sisäsoutulaitteella kisapäivän aikana. Turussa tämä virtuaalinen soutu-urakka niveltyy osaksi akateemisen soudun alumnitapahtumaa, josta voivat kiinnostuneet kysellä lisää Matti Sankiselta ja Juho-Ville Saarelalta.
Vuonna 2008 virtuaali-Thamesilla kisamatkan taittoi viisi ihmistä, vuonna 2009 kymmenen, viime vuonna jo 44. Toivottavasti määrä kasvaa ja esimerkiksi tätä blogia Uuden Suomen Puheenvuoro-alustalta lukevat kuntosalien ei-soutajaihmiset innostuvat lähtemään mukaan. Porkkanaksi voisi heittää sen, että nyt saa kunnon tasonmittauksen ja benchmarkkauksen, sillä Suomea viime vuonna soudun MM-kisoissa miesten yksikössä edustanut Juho Karppinen on luvannut myös vetää matkan lauantai-aamuna 26.3. Soutuihmiset levittäkää tietoa, haastakaa kaverinne ja tietenkin soutakaa matka itse!
Aiempien vuosien tunnelmia, tuloksia ja mm. kuvauksia joukkueiden valmistautumisesta kovaan koitokseensa löytyy blogiarkistosta maalis-huhtikuusta 2010, maaliskuulta 2009 ja maaliskuulta 2008. Viime vuoden virtuaalisoudun tuloksia voi ihailla täältä.
Aiempien vuosien tapaan postailen tänne blogiin joukkueiden esittelyt, ennakkospekulaatiot ja muut selostusnuottini sitä mukaan kun niitä ehdin kirjoittaa. Raportti kisasta ja analyysi sen ratkaisusta tulee 30 minuutin kuluessa Eurosportin lähetyksen päättymisestä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Mikä kilpasoudussa viehettää?
Anonyymille: siteeraan tässä itseäni vuodelta 2007 tältä samalta blogilta:
"Soutu ei ole kansainvälinen mediamagneetti, ja Suomen kaltaisissa pienissä maissa valmentautuminen on hyvin pitkälle kädestä suuhun -meininkiä, eli hyvä jos saa urheilusta aiheutuvat kulut peittoon ja vähän ruokaa pöytään. Sponsorit eivät ole ovella parveilemassa edes MM-mitalin jälkeen. Toisaalta soutu on yksi positiivisimmalla tavalla omanarvontuntoisia ja omavaraisimpia olympialajeja. MM-kisat soudettaisiin ja taso olisi yhtä kova, vaikka viimeinenkin tv-kamera häipyisi rannasta. Kukaan ei ryhdy soutamaan mediajulkisuuden tai rahan toivossa.
Monessa mielessä soutu on yksi amatööriurheilun viimeisiä saarekkeita busineksen ja sen mukanaan tuomien lieveilmiöiden täyttämässä urheilumaailmassa. Kyse on ennen kaikkea sellaisesta itsensä voittamisesta ja jalostamisesta sekä rehdistä kilvoittelusta kuin mikä joskus vanhoina hyvinä aikoina toimi kilpaurheilun perusmotiivina. Doping-ongelma on marginaalinen verrattuna moniin muihin kestävyyslajeihin.
Lajin hienous piilee sen vaativuudessa. Soututekniikan opettelemiseen menee vuosia, eikä sitä koskaan opi täydellisesti. Huippusoutajan suorituskyky on hienovarainen sekoitus kestävyyttä ja voimaa, ja senkin jalostamiseen menee helpostikin kymmenen vuotta. Koska soutuliike ei ole sellainen luonnollinen liike kuin kävely tai juoksu, on se opeteltava pala palalta. On opittava olemaan rentona tilanteessa, jossa aivot viestittävät aivan toista. Huipputason soutu on ainutlaatuinen yhdistelmä maksimaalista ponnistusta ja mahdollisimman suurta rentoutta.
Virallinen kilpailumatka on kaksi kilometriä, ja varsinkin matkan jälkipuoliskolla aletaan testata sitä, kuka pystyy pitämään suorituksensa mahdollisimman puhtaana ja rentona äärimmäisestä uupumuksesta ja kivuntunteista huolimatta. Matkaa tehdään selkä menosuuntaan, jolloin kestävyysjuoksusta tunnettuja kyttäyskilpailuja ei nähdä. Paras paikka on aina kärjessä, koska sieltä näkee kaikki muut venekunnat, ja siksi sinne myös haluavat kaikki."
Edellisen siteeratun pätkän lisäksi täytyy vielä mainita ainakin seuraavat: läheinen suhde vesiluontoon, joukkueveneissä yhdessä ahertamisen luoma kollektiivisuus, ponnistelun oheistuotteena syntyvät oppitunnit oman luonteen vahvuuksista ja heikkouksista, sekä termillä "swing" kuvattu tunne silloin kun vene todella liukuu ja tunnet sulautuvasi yhteen veneen ja airojen kanssa.
TAS ottaakin varaslähdön haasteeseen - Boat Race pistellään menemään jo ensi maanantaina. ;)
Tulevan alumnitapahtuman järjestelyvastuulliset isännät ottivat jo ennakkoon mittaa toisistaan. Kylmää ja kovaa pelkäämättömät rahoituspäälliköt haastoivat alan konkarit seuraavilla noviiseiksi hatunnoston arvoisilla noteerauksilla:
Mikko Syrjälä 31.31,3/2.19,5
Mikko Vahtera 28.30,6/2.06,2
Juha-Pekka Jokinen 27.06,6/2.00,0
Hyvin kuvattu soudun hienouksia.
Kyttäyshommia vähentää tietysti myös oma rata, jolloin on vaikeampi vaikuttaa muiden vauhtiin. Samoja piirteitä kuin uinnissa jota itse joskus kovastikin harrastin
Haaste tuli vedettyä aika 24.11,2 kv 1.47,0
T. Pekka Nieminen
Lähetä kommentti