tiistaina, syyskuuta 12, 2006

Blogilla vaikutusvaltaa ja ystäviä?

Voiko bloggaamisella vaikuttaa johonkin asiaan, vai onko pikemminkin kyse ajanvietteestä tai jonkin sorttisesta itsensä paljastelun tarpeesta? Maailmassa on joidenkin arvioiden mukaan tällä hetkellä jo yli 40 miljoonaa blogia, ja määrä kasvaa yhdellä joka sekunti! Blogosfäärin eli blogien muodostaman virtuaalisen sosiaalisen verkoston koko tuplaantuu kerran puolessa vuodessa. Joka päivä julkaistaan 1.2 miljoonaa uutta postausta eli noin 50.000 joka tunti. Englannin internetissä nauttiman valta-aseman huomioiden on yllättävää, että blogien hallitseva kieli on japani (37 % kaikista blogeista) ja englanti vasta toinen (31 %). Se ei ehkä enää ole niin yllättävää, että kolmantena tulee kiinan kieli (15 %).

Suurista luvuista huolimatta esimerkiksi Yhdysvalloissa vain kuusi prosenttia internetin käyttäjistä lukee blogeja. Suomessa luulisin luvun pyörivän jossain 10-15 prosentin välillä. Internetin sisällöstä blogit ovat kuitenkin nopeimmin kasvava alalaji, ja tämää pitää huolen siitä, että blogeja lukevien internetin käyttäjien suhteellinen osuus tulee kasvamaan. Edellyttäen tietysti, että Google ja muut hakukoneet rinnastavat blogit muihin internet-sivuihin. Jokin aika sitten kun liikkui sellaisiakin huhuja, että Google olisi muuttamassa hakutoimintojaan niin, että blogit esitettäisiin täysin omana erillisenä ryhmänään. Perusteluna tähän olisi ollut juuri se, että blogipostausten määrä kasvaa niin valtavaa vauhtia, että pian hakutulosten ensimmäisten parinkymmenen osuman joukkoon ei paljon muuta mahtuisikaan.

Hesarissa taannoin julkaistussa kolumnissa (en enää muista kuka kirjoitti, joku vakitoimittajista kuitenkin) verrattiin blogosfääriä globaaliin virtuaaliseen alkuillan ravintolapöytään, jossa valtava joukko nousuhumalaisia huutaa toistensa päälle ja kuvittelee kaikkien olevan kiinnostuneita juuri heidän jutuistaan. Iltasanomien päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä taas joskus kirjoitti maailman hukkuvan internetin valtavan kasvun myötä "paskaan" eli käyttöarvoltaan kyseenalaisten tai kelvottomien sähköisten mielipidekirjoitusten tulvaan. Kun em. kasvulukuja miettii, voi todeta tällaisen huolen olevan ainakin ymmärrettävä.

On kuitenkin hyvä muistaa, että esimerkiksi Googlen PageRank-toiminto rankkaa sivustot niille tulevien linkkausten määrän ja näiden linkkausten painoarvon kautta. Toisin sanoen sivu päätyy hakutuloslistalla sitä korkeammalle, mitä enemmän siihen on linkkejä sellaisilta sivuilta, joihin itseensä on paljon linkkejä. Tämä mekanismi takaa sen, että esimerkiksi suurten yritysten ja virallisten instituutioiden sivut tulevat kyllä jatkossakin pärjäämään blogeille. Toisaalta korkea rankkaus ei ole tae sivuston laadusta, ja kääntäen usein törmää surffaillessaan moniin erittäin asiantunteviin ja laadukkaisiin sivustoihin, jotka Google pistää sijoille ynnä muut.

Lukijamäärä ja PageRank eivät kerro kaikkea blogin mahdollisesta vaikuttavuudesta, sillä ainakin yhtä tärkeää on, ketkä blogiasi lukevat. Aktiivisilla internetin käyttäjillä voi olla huomattavaa vaikutusta ihmisten ajatteluun ja jopa käyttäytymiseen fyysisessä maailmassa. Esimerkiksi AOL Music –yhtiö on markkinatutkimuksissaan havainnut, että blogit voivat ratkaista uuden, läpimurtoa markkinoille yrittävän artistin kohtalon levyarvosteluillaan. Linkitysten ja sähköpostina lähetettyjen linkkien avulla blogissa julkaistut mielipiteet voivat levitä erittäin laajalle hyvinkin lyhyessä ajassa. Blogeja aktiivisesti lukevat ihmiset oppivat nopeasti tuntemaan tällaiset mielipidejohtajablogit ja seuraavat niillä julkaistuja mielipiteitä säännöllisesti. Blogilistasivustojen hakemistotoiminnoilla on nykyisin varsin helppoa etsiä blogeista hakusanoilla tietoa juuri niistä asioista, jotka itseä eniten kiinnostavat.

Vaikka Suomessa blogien vaikutus printtimediaan on kansainvälisesti vertailtuna yllättävänkin vähäistä, on se jatkuvassa kasvussa. Yhä useammin sanomalehtiä lukiessaan törmää vaikutusvaltaisina ja asiantuntevina tai muuten vaan yleistä mielenkiintoa omaavina pidetyistä blogeista poimittuihin sitaatteihin. Monet toimittajat harjoittavat virtuaalista skuupinmetsästystä ja seuraavat aktiivisesti oman erikoisalansa blogeja jo siitäkin syystä, että uusin tieto yhä useammin julkaistaan niillä.

Blogien (potentiaalisen) vaikutusvallan kasvusta kertoo tietysti sekin, että yhä useammilla poliitikoilla alkaa olla oma bloginsa. Taso kyllä on kirjavaa, mutta varsinaisia helmiäkin joukosta löytyy, kuten esimerkiksi ulkoministeri Erkki Tuomiojan ja kansanedustaja Jyrki J.J. Kasvin blogit. Konkreettisimmillaan tämä poliittinen bloggaaminen on silloin, kun poliitikot käyvät blogeissaan vuoropuhelua (tai kilvanhuudantaa) päivänpolttavista kysymyksistä, kuten tapahtui esimerkiksi taannoisen prostituutiolakikeskustelun yhteydessä. Huomionarvoista on myös se, että perinteisten puolueiden ulkopuoliset uudet poliittiset järjestöt ja aatesuunnat ovat blogosfäärissä parlamentaarista painoarvoaan tuhansia kertoja paremmin edustettuina.

Harrastukseensa, oli se sitten lähes mikä tahansa, vakavasti suhtautuville blogosfäärin tarjonta alkaa jo nyt olla suorastaan ruhtinaallista. En tiedä onko kyseessä suomalaisen bloggaamisen erityispiirre, mutta itseäni ainakin on jaksanut ihmetyttää ja huvittaakin erilaisten neuleblogien valtava paljous sekä ennen kaikkea niiden massiiviset lukijamäärät. Erittäin suosittuja ovat myös erilaiset henkilökohtaisen elämän tapahtumia ja omia ajatuksia varsin suorapuheisesti ja kaunistelematta kuvailevat blogit, esimerkiksi toukokuussa aloittanut ja raketin lailla luetuimpien suomalaisten blogien joukkoon noussut Paska Nainen tilittää. Hienoista kateutta tuntien voin todeta, että Paskan Naisen täysin kiertelemättömät avautumiset yleensä hyvin tiukasti ns. omiksi asioiksi mielletyistä kysymyksistä ohittivat kävijämäärissä mm. Jokisipilän aivan heittämällä.

2 kommenttia:

A-K.H kirjoitti...

Kutominen on kivaa ja tirkistely kiehtovaa.

Anonyymi kirjoitti...

Paska-naisen elämää näyttää leimaavan joutilaisuus. Se tuottaa tuonkaltaista tekstiä. Tekisi mieli kieltää puhdasotsaisia tutkijoita lukemasta moista, parempi pitäytyä tiukasti poliittisessa historiassa - se pitää (miehen) mielen puhtoisena.