perjantaina, syyskuuta 29, 2006

Terrorismin tulevat trendit

Tällä viikolla Yhdysvalloissa on kohistu julkisuuteen vuotaneesta tiedustelumuistiosta, jossa todettiin Irakin sodan lisänneen terrorismin todennäköisyyttä. Asiakirja, jonka sisältämiä arkaluontoisia tietoja julkisuuteen vuosi, oli tasaisin väliajoin laadittava ns. kansallinen tiedusteluarvio eli National Intelligence Estimate, joka on yhteenveto USA:n 16 (!) tiedusteluviraston kansallista turvallisuutta koskevista tilannearvioista. Kaikkien tiedusteluelinten yhdistettyyn tiedustelutietoon nojaavaa asiakirjaa pidetään yhtenä tärkeimmistä ja arvovaltaisimmista Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa ohjailevista tulevaisuusennusteista.

Julkisen painostuksen seurauksena kansallisen tiedustelun johtajan (Director of National Intelligence) John D. Negroponten toimisto julkisti pääkohdat arviosta nettisivuillaan. Vaikka asiakirja on puoli vuotta vanha, ovat sen analyysit ja ennustukset mitä ajankohtaisimpia. Julkisuudessa päähuomio on kiinnittynyt nimenomaan avoimiin toteamuksiin Irakin sodasta tulevien terrori-iskujen todennäköisyyttä lisäävänä tekijänä ja uusien terroristijohtajien kasvualustana, mutta asiakirja sisältää paljon paljon muutakin mielenkiintoista. Yksi huomionarvoisimmista seikoista on se, että terrorismin kaikinpuolisen pahuuden alleviivaamiseen sijaan pyritään pohtimaan myös syitä sille tyytymättömyydelle, josta terrorismi versoo: poliittisten uudistusten puute, korruptio, nöyryytyksen ja voimattomuuden tunteet sekä lännen ylivallan uhkaavuus.

Terrorisminvastaisen sodan tulevaisuutta ajatellen dokumentti on synkkää ja ajoittain varsin pelottavaakin luettavaa. Vaikka USA:n tiedustelukoneiston maine on mm. syyskuun yhdennentoista iskujen estämättä jäämisen ja Irakin sodan tueksi esitettyjen, myöhemmin silkoiksi valheiksi osoittautuneiden tietojen vuoksi kärsinyt viime vuosina valtavia kolhuja, lienee näihin arvioihin kuitenkin syytä suhtautua vakavasti. Ovathan niiden takana kuitenkin maailman kalleimman ja mahdollisesti etevimmänkin valtiollisen vakoilukoneiston keskitetyt ponnistukset.

Seuraava poimimani kymmenen pointin lista pistää todella miettimään Irakin ristiretken plus-miinus-saldoa.

1) islamistinen terroristiverkosto sopeutuu vastatoimiin, kasvaa ja leviää uusille alueille

2) uhat moninaistuvat ja iskujen määrä eri puolilla maailmaa lisääntyy

3) on syntymässä uusia hajautettuja ryhmiä ja soluja, joita vastaan on vaikeampaa taistella

4) Eurooppa on terrorismille yhä tärkeämpi alue, ei ainoastaan rekrytointipoolina vaan myös iskujen kohteena

5) taistelu Irakissa toimii esikuvana ja uusien johtajien kasvupaikkana

6) USA:n tulisi tähdätä rauhanomaisen poliittisen aktivismin voimistamiseen muslimimaissa ja islamistisen ideologian vastaiseen propagandaan

7) yksittäisten johtajien nappaaminen ei pysäytä terrorismia, vaan tarvitaan koordinoituja multilateraalisia toimia

8) improvisoidut pommiräjäytykset ja itsemurhaiskut kaupunkialueilla ovat terrorismin lähitulevaisuuden tyypillisin muoto

9) antiamerikkalaisuuden ja globalisaationvastaisuuden voimistuminen saattaa rohkaista myös vasemmistolaisia, nationalistisia ja separatistiliikkeitä lähtemään terrorismin tielle

10) internetin rooli terrorismin apuvälineenä kasvaa, tehden iskuista yhä yllättävämpiä ja niiden toteuttajista vaikeammin jäljitettäviä

Laajempia tietoja kaipaaville alla käännös koko asiakirjasta.

* * * * *

Globaalin terrorismin trendit: vaikutukset Yhdysvalloille.
Päivätty huhtikuussa 2006.
Pääkohdat.


Yhdysvaltojen johtamat terrorisminvastaiset toimet ovat huomattavasti heikentäneet al-Qaidan johtoa ja häirinneet sen operaatioita; tästä huolimatta arvioimme, että yksittäisistä terroristijärjestöistä al-Qaida tulee myös jatkossa muodostamaan suurimman uhan USA:n omaa aluetta ja Yhdysvaltojen ulkomaisia intressejä kohtaan. Arvioimme myös, että globaali jihad-liike – joka pitää sisällään al-Qaidan, siihen liittyvät ja riippumattomat terroristiryhmittymät, sekä nousemassa olevat verkostot ja solut – on leviämässä ja sopeutumassa terrorisminvastaisiin toimiin.

* vaikka emme voi esittää tarkkaa arviota leviämisen laajuudesta, suuri määrä kaikkia lähteitä hyväkseen käyttäviä raportteja osoittaa, että jihadisteiksi itseään määritteleviä aktivisteja, vaikka nämä edustavatkin vain vähäistä osuutta muslimeista, on yhä enemmän ja he ovat levittäytyneet maantieteellisesti yhä laajemmalle alueelle.

* mikäli tämä trendi jatkuu, USA:n intresseihin kohdistuvat uhat niin kotona kuin ulkomaillakin tulevat monimuotoistumaan, johtaen iskujen määrän kasvuun ympäri maailmaa

* suurempi moniarvoisuus ja suuremman vuorovaikutuksen sallivat poliittiset järjestelmät muslimienemmistöissä maissa lievittäisivät joistakin niistä tyytymättömyyden aiheista, joita jihadistit käyttävät hyväkseen. Ajan kuluessa tällainen edistys yhdessä johdonmukaisten ja monipuolisten jihadisti-liikkeiden haavoittuvuuksiin kohdistuvien ohjelmien ja al Qaidaan kohdistetun jatkuvan paineen kanssa saattavat vähentää jihadistien kannatusta

Arvioimme, että globaali jihadisti-liike on hajautettu, vailla yhtenäistä globaalia strategiaa, ja muuttumassa hajanaisemmaksi. Uusien amerikkalaisvastaisten jihadistiverkostojen ja –solujen synty on yhä todennäköisempää. Jaetun tavoitteen ja hajallaan olevin toimijoiden yhdistelmä tulee tekemään jihadistiryhmien löytämisestä ja heikentämisestä tähänastista vaikeampaa.

* arvioimme, että operationaalinen uhka itseradikalisoituneiden (self-radicalized) solujen taholta tulee USA:n terrorisminvastaisten toimien kannalta tärkeämmäksi, erityisesti ulkomailla mutta myös kotimaassa

* jihadistit näkevät Euroopan tärkeänä areenana läntisiä intressejä vastaan tehtäville hyökkäyksille. Ääriainesten verkostot Euroopan laajan muslimiväestön sisällä tekevät rekrytoinnista ja kaupungeissa tapahtuvista hyökkäyksistä helpompia, kuten vuoden 2004 Madridin ja vuoden 2005 Lontoon pommi-iskut osoittivat

Arvioimme, että Irakin jihad on synnyttämässä terroristijohtajien ja –toimijoiden uutta sukupolvea; mikäli jihadistien katsotaan onnistuvan Irakissa, inspiroi se uusia taistelijoita jatkamaan taistelua myös muualla.

* Irakin konfliktista on tullut jihadistien cause celebre, juhlittu voitto, joka synnyttää muslimimaailmassa syvää katkeruutta USA:n sekaantumista kohtaan ja tuo globaalille jihadisti-liikkeelle uusia kannattajia. Mikäli Irakista lähtevät jihadistit itse ja myös muut katsoisivat heidän epäonnistuneen, uskoaksemme kamppailua jatkamaan halukkaita taistelijoita olisi vähemmän

Arvioimme, että liikkeen kasvua ylläpitävät taustatekijät ovat sen haavoittuvuuksia merkittävämmiksi ja tulevat sellaisina myös pysymään tässä arviossa käsiteltynä ajanjaksona.

* jihadistiliikkeen kasvua ruokkii neljä taustatekijää: 1) syvään juurtuneet tyytymättömyyden aiheet, kuten korruptio, epäoikeudenmukaisuus ja Lännen dominoivan aseman pelko, jotka johtavat vihaan, nöyryytykseen ja voimattomuuden tunteeseen; 2) Irakin jihad; 3) todellisten ja määrätietoisten taloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten uudistusten hidas vauhti monissa muslimienemmistöisissä maissa; ja 4) erittäin voimakkaat amerikkalaisvastaiset tuntemukset muslimien valtaosan parissa, mitä jihadistit käyttävät hyväkseen.

Samaan aikaan jihadistiliikkeeseen on syntynyt haavoittuvuuksia, jotka täysimääräisesti paljastettuina ja hyödynnettyinä saattaisivat alkaa hidastaa liikkeen leviämistä. Ne pitävät sisällään riippuvuuden muslimeihin liittyvien konfliktien jatkumisesta, jihadistien radikaalin ideologian rajallisen vetovoiman, arvossa pidettyjen maltillisten äänien ilmaantumisen ja etupäässä muslimikansalaisia vastaan käytettyihin väkivaltaisiin taktiikoihin kohdistuvan kritiikin.

* Jihadistien suurin haavoittuvuus piilee siinä, että heidän kannattamansa poliittinen ratkaisu, koko muslimimaailman kattava ultrakonservatiivinen islamilaiseen lakiin pohjautuva hallintomalli, on epäsuosittu muslimien suuren enemmistön keskuudessa. Jihadistien propagandan takaa löytyvän uskonnollisen ja poliittisen pakkopaidan paljastaminen auttaisi synnyttämään jakoviivan jihadistien ja heidän kohdeyleisönsä välille

* viimeaikaiset muutamien huomattavien islamin uskonoppineiden esittämät väkivallan ja uskonnolliset ääritulkinnat tuomitsevat kommentit ovat merkki trendistä, joka saattaisi tasoittaa tietä rakentavan vaihtoehdon kasvulle: rauhanomaiselle poliittiselle aktivismille. Tämä saattaisi johtaa myös laajempien muslimiyhteisöjen johdonmukaiseen ja dynaamiseen väkivallan torjumiseen, vähentäen radikaalien kykyä hyötyä yhteisöjen passiivisesta tuesta. Näin muslimien valtavirrasta tulee terrorisminvastaisen sodan voimakkain ase.

* jihadistiliikkeen leviämisen torjuminen vaatii koordinoituja monenkeskisiä ponnistuksia, jotka menevät huomattavasti terroristijohtajien kiinniottamista tai surmaamista pidemmälle

Mikäli demokraattiset pyrkimykset muslimienemmistöisissä maissa etenevät seuraavan viiden vuoden aikana, poliittinen osallistuminen löisi todennäköisesti kiilaa taipumattomien ääriainesten ja poliittista prosessia paikallisten tavoitteidensa saavuttamiseen käyttämään halukkaiden ryhmien välille. Kaikesta tästä huolimatta tulevat reformit ja potentiaalisesti epävakautta synnyttävät siirtymät luovat jihadisteille uusia tilaisuuksia hyödynnettäväksi.

Al-Qaida, nyt sulautuneena Abu Musab al-Zarqawin verkostoon, hyödyntää Irakin tilannetta houkutellakseen uusia jäseniä ja tukijoita sekä pitääkseen johtajuusrooliaan yllä.

* avainjohtajien, erityisesti Osama Bin Ladenin, Ayman al-Zawahirin ja al-Zargawin, nopea menetys luultavasti aiheuttaisi ryhmän jakautumisen pienempiin osiin. Vaikka samanhenkiset yksilöt yrittäisivät jatkaa tehtävää, näiden avainjohtajien menettäminen kärjistäisi jännitteitä ja erimielisyyksiä. Arvioimme, että tällaiset irralliset ryhmät ainakin jonkin aikaa muodostaisivat al-Qaidaa pienemmän uhan USA:n intresseille.

* mikäli al-Zargawin onnistuisi välttää kiinnijäämistä ja vähentää muslimeihin kohdistuvia hyökkäyksiä, arvioimme, että hän saattaisi laajentaa suosiotaan ja muodostua globaaliksi uhaksi

* irakilaisten suurempi rooli al-Qaidan Irakissa tapahtuvien operaatioiden johtamisessa saattaisi saada ulkomaiset veteraanijihadistit keskittämään ponnistuksensa ulkoisiin operaatioihin. Toiset al-Qaidaan kytköksissä olevat sunnalaiset äärijärjestöt, kuten Jemaah Islamiya, Ansar al-Sunnah ja useat pohjois-afrikkalaiset ryhmät, ellei niitä torjuta, tulevat todennäköisesti levittämään otettaan ja tulevat kykenevämmiksi tekemään useita ja/tai joukkouhreja aiheuttavia iskuja perinteisten toiminta-alueidensa ulkopuolella

* arvioimme, että tällaiset ryhmät eivät ole kotimaalle yhtä vaarallisia kuin al-Qaida, mutta muodostavat vaihtelevan suuruisen uhan liittolaisillemme ja USA:n intresseille ulkomailla. Heidän iskujensa tähtäin tulee todennäköisesti vaihtelemaan paikallisen hallinnon kohteiden ja alueellisten tai globaalien kohteiden välillä.

Arvioimme, että jihadisti-ryhmien enemmistö, sekä hyvin tunnetut että hiljattain muodostetut, tulevat käyttämään improvisoituja räjähdelaitteita ja itsemurhaiskuja pääasiassa siviilikohteita vastaan toteuttaakseen epäsymmetrisen sodankäynnin strategiaansa, ja että ne tulevat yrittämään jatkuvien terrori-iskujen toteuttamista urbaaneissa ympäristöissä. Irakissa kokemusta keränneet taistelijat ovat mahdollisia johtajia näitä taktiikkoja noudattaville jihadisteille.

Samaan aikaan kun Iran, ja vähäisemmässä määrin Syyria, pysyvät terrorismin aktiivisimpina valtiotukijoina, monet muut valtiot ovat kykenemättömiä estämään alueensa tai voimavarojensa käytön terroristien tarkoituksiin.

Yhdysvaltojen ja globalisaation vastainen tunne on nousussa ja ruokkii muita ääri-ideologioita. Tämä saattaa kannustaa joitakin vasemmistolaisia, nationalistisia tai separatistia ryhmiä käyttämään terrorismikeinoja hyökkäyksissä USA:n intressejä vastaan. Internetin aikakaudella radikalisaatioprosessi tapahtuu nopeammin, laajemmin ja anonyymimmin, mikä lisää yllätyshyökkäysten todennäköisyyttä sellaisten tuntemattomien ryhmien taholta, joiden jäseniä ja tukijoita on vaikea jäljittää.

* Me arvioimme, että kaikenlaiset ryhmät tulevat kasvavassa määrin hyödyntämään Internetiä viestintään, propagandaan, rekrytointiin, koulutukseen sekä logistisen ja taloudellisen tuen hankkimiseen.

2 kommenttia:

Vapaaherra kirjoitti...

Surullista luettavaa. Kaikenlainen summittainen "sotiminen" ja puheet kulttuurien yhteentörmäyksista ruokkivat varmasti terrorismia. Pitää muistaa, että suuri osa näistä kohdemaista on köyhiä ja kansalaiset usein jopa lukutaidottomia.
Rakentava ja pysyvä rauhatekeminen onnistuisi vain diplomatialla, koulutuksen tukemisella ja vaatisi aikaa. USA:ssakin presidentin vaalikausi on vain muutaman vuoden mittainen, ja omat kannukset suurena valtiomiehenä pitäisi kiireella hankkia...

Anonyymi kirjoitti...

Olen armeijan käynyt Kekkosen ja Sutelan vuosina. Siihen aikaan oli vallalla "Kannaksen halkijuoksu"-teoria. Minä olen aina suhtautunut suurella kunnioituksella veteraaneihin ja minun ikäluokkani, 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa syntyneet suhtauduimme veteraaneihin yleensä myönteisesti.

Mielestäni 1990-luvulla mentiin Neuvostoliiton romahdettua liikaa taas sentimentaalisuuteen. Unohdettiin jatkosodan taustat, julistauduttiin jälleen viattomiksi. Syyt sälytettiin yksiselitteisesti vain ja ainoastaan Neuvostoliitolle ja Stalinille.

Huhtiniemen tapaus saattaa tietyllä tavalla palauttaa tilannetta lähemmäksi todellisuutta. Ja uskon ja toivon, että tällä kertaa suomalaiset asettuvat suurella empatialla ja kunnioituksella tavallisten sotilaiden ja myös upseereiden "kenkiin". Olen näinä päivinä kuullut hyvin monen suomalaisen todenneen, että he ymmärtävät sekä karkureiden että upseerien tilanteen. Kesällä 1944 tilanne oli katastrofaalinen ja tuollaisissa tilanteissa on aina ja kaikkialla menetetty harkintakyky.

En usko, että tässä aletaan pöyhiä hautoja sillä verukkeella että kuka karkasi ja kuka ampui ketäkin. Olemme henkisesti kypsiä sanomaan myös karkureina ammutuistakin, että he olivat uhreja siinä kuin ne jotka heidät ampuivat.

Kansalaiset haluavat vain tietää totuuden. Miksi? Miksi salattiin? Miksi osa teloituksista julkaistiin ja toisia ei? Jokin motiivi salailuille oli. Pahinta asiassa olisi se, että yritettäisiin painaa asioita villaisella. Emme tarvitse nimiä ja kotiosoitteita. Ei syyllisiä. Riittää kun löydetään kadoksissa ollut "Lahtinen" ja miksei myös se "konekiväärikin".