keskiviikkona, toukokuuta 24, 2006

Saatanallista mediapeliä?

Uutistoimisto AFP:n kautta levisi maailmalle 19.-20.5. uutinen, jonka mukaan kolme kreikkalaisjärjestöä ovat aloittamassa oikeustoimet Lordia vastaan. Arvopohjaltaan "konservatiivisiksi" kuvaillut Kreikan naistiedemiesten liitto, hellenististä kulttuuria vaaliva keskus ja Pireuksen Majakka -niminen järjestö katsovat Lordin "harjoittavan ja puolustavan satanismia ja jäytävän Kreikan sekä Euroopan kulttuurin perusteita". Alustava valituskirjelmä oli toimitettu Ateenan syyttäjäviraston ohella myös Kreikan yleisradion johtajalle ja Euroopan yleisradioliitto EBU:lle. Uutinen levisi ympäri maailmaa ja julkaistiin mm. New York Timesissa.

Uutinen jäi askarruttamaan minua paristakin syystä. En ollut ikinä kuullutkaan näistä järjestöistä, mikä ei tietysti sinänsä ole kovin ihmeellistä, mutta jotenkin tuo ajatus konservatiivisesta tiedenaisten järjestöstä Euroopassa särähti korvaan. Uskoakseni eurooppalaisten tiedenaisten organisaatiot noin keskimäärin lähtevät yhteiskunnallisessa ajattelussaan emansipatorisista tavoitteista, jotka eivät istu kovin hyvin yhteen konservatiivisuuden kanssa. Lisäksi ihmettelin sitä, miksi kolme ilmeisesti täysin vakavasti otettavaa järjestöä haluaisi tunkea lusikkansa tällaiseen soppaan. Eurovision laulukilpailuthan eivät todellakaan nauti mitään yhteiskunnallisen keskustelun foorumin mainetta, vaan ne tunnetaan kaikenlaisen pinnallisuuden ja trendipelleilyn vuotuisena ilotulituksena.

Usutin Google-salapoliisin näiden kolmen järjestön perään ja tulos oli mielenkiintoinen. Suomen- ja englanninkielisten hakujen perusteella ei näihin kolmeen ryhmittymään näytä em. uutisen ohella löytyvä mitään muita viitteitä. Edes hakutermien luova yhdistely ja muuttelu ei vaikuta tuottavan minkäänlaisia tuloksia. Kreikan naistiedemiesten (Hesarin huvittava käännös) tai tiedenaisten liittoa ei löydy. NY Timesin uutisessa mainittua Center for the Coordination of Hellenism -organisaatiota ei vaikuta sitäkään olevan olemassa lainkaan ainakaan englannin kielellä. Muutamia helleeniseen kulttuuriin keskittyviä organisaatioita kyllä löytyy, mutta Lordi-kannanottoja niiden sivuilta saa etsiä turhaan. Google löytää kyllä Pireuksen Majakka -nimisen hotellin (Faros Hotel, 117 Kolokotroni, Piraeus 18536, Greece), mutta saman tai vastaavan nimistä järjestöä etsivät vetää hermeettisen vesiperän.

Lisätietoa valituksesta tai sen jättäjistä ei löydy myöskään EBU:n tai Euroviisujen virallisilta sivuilta. Google-haku termillä "Athens prosecutor's office" ei sekään tuonut asiaan lisävalaistusta. Sama pätee myös Kreikan kansallisen yleisradioyhtiön Euroviisu-sivuihin. Aika lähellä on johtopäätös, ettei mitään valitusta tai sen jättäjiksi mainittua kolmea tahoa ole olemassakaan. Näin ollen koko uutinen olisi täysin keksitty juttu, jonka sitten joku hyvillä mediataidoilla ja -kontakteilla varustettu taho onnistui uittamaan globaaliin julkisuuteen. Jos asia on näin, on mielenkiintoista pohtia, kuka tai mikä tämä taho oli.

Olisiko Lordin levy-yhtiö Sony BMG:n markkinointiosasto keksinyt näin pirullisen ovelan myyntikikan? Ehkäpä levy-yhtiö halusi tarjoilla Lordin myös mahdollisuutena protestoida uskonnon nimissä harjoitettua hurskastelua ja tosikkomaisuutta vastaan. Toisaalta olisi vaikea kuvitella kansainvälisen viihdejätin halunneen lähteä any news is good news -hengessä tietoisesti paisuttelemaan artistinsa ympärillä vellovaa satanismikohua, saatananpalvonta kun kuitenkin on aika lailla kyseenalainen tai ainakin vähintään kaksiteräinen myyntivaltti. Toinen vaihtoehto on, että uutisen taustalla on joku Lordin moraalisista vaikutuksista ihan oikeasti huolestunut taho, joka keksityillä valittajatahoillaan halusi esittää tieteen, naisasian sekä antiikin kulttuurin ja sivistyksen Lordin paholaismaisuuden vastavoimina.

Mikäli tämä Lordin saatanallistamisprojekti oli vakavaksi tarkoitettu yritys herättää keskustelua tämänkaltaisen viihteen moraalisesta arveluttavuudesta, ei se olisi voinut mennä enää paljon enempää, sallittakoon vulgaari ilmaus tässä yhteydessä, päin helvettiä.

3 kommenttia:

Antti Leppänen kirjoitti...

Pahus, jos postauksesi olisi ollut luettavissa ennen viittä, olisin kyennyt vihjaamaan huomiostasi työhuonetoverilleni Titus Hjelmille, joka on tänään A-Talkissa puhumassa mörköhevistä. En siis kyennyt evästämään häntä muuten kuin ehdottamalla että hän vertaisi Lordia Herra Huuhun ja positioisi hänet suomalaisen kansankulttuurin tähän jatkumoon. Siihen hän tiesi kertoa, itsekin alan miehenä sekä musiikin että yliopistollisen sielunvihollisuustieteen suhteen, että Lordi itse asiassa on ollut etenkin nuoren yleisön suosiossa, niin että heillä on ollut vaikeuksia saada väkeä paikalle ikärajallisille keikoille.

Helsingin Majakka kirjoitti...

Loistavaa tutkivaa journalismia. Itse en usko Sony BMG:n osuuteen - tuo viime hetken hörhöily oli oikeastikin huonoa mainetta Lordille, siinä tapauksessa että joku nyt ylipäätään kiinnitti huomiota asiaan. Mainoskikalta se ei tuntunut.

Niin kuin Kasvin blogista näkyy, Seiska on sitten näemmä mennyt julkaisemaan Lordin kuvan.

Niin kuin blogissa näytään kommentoineen, Muhammedin kuvaa ei uskalleta julkaista, Lordin (vanha) kuva kyllä.

Voi helvetti miten on urheaa toimintaa. Seiska saisi hävetä, vakavastikin.

Markku Jokisipilä kirjoitti...

Sääli että luin Antti kommenttisi vasta kymmeneltä enkä ehtinyt nähdä A-Talkia. Olivat kerrankin löytäneet todella asiantuntijan puhumaan aiheesta, saatananpalvonnasta väitelleen ja hevibändi Thunderstonessa bassoa luukuttavan uskontotieteilijän. Miksei meillä poliittisessa historiassa ole yhtä mielenkiintoisia tyyppejä...

Vaikka Seiska vedollaan toteutti tietysti sanan- ja julkaisun vapautta (mitä lehti varmaan itse muistaa korostaa), oli Tomi Putaansuu juuri päässyt vetoamasta mediaan bändin yksityisyyden kunnioittamisen puolesta. Julkisen Sanan neuvoston ohjeissa taidetaan todeta jotain siihen suuntaan, että yksityishenkilön kuvan saa julkaista vain aivan äärimmäisissä olosuhteissa, ts. kun jokin aivan erityisen painava yleinen syy puoltaa sitä. Putaansuu oli nimenomaisesti ilmaissut halunsa pysyä yksityishenkilönä, ja on kyseenalaista, onko edes 40 vuotta odotetun Euroviisuvoiton synnyttämä uteliaisuus tällainen painava yleinen syy. Lordin kirjoissa Seiska varmaan luetaan tästä eteenpäin kategoriaan "prophets of false"...