Näin tässä Paul Greegrassin ohjaaman leffan United 93 (Universal Pictures), joka kertoo syyskuun 11. päivän terrori-iskuista kuvaamalla tapahtumia siinä neljännessä kaapatussa lentokoneessa, joka lopulta iskeytyi maahan Pennsylvanian Shanksvillessa. Filmi oli dokumentaristinen, reaaliaikaista ja todellisuudenomaista ilmaisutapaa tavoitteleva erittäin intensiivinen vajaa kaksituntinen, joka uskoakseni tavoitti todenmukaisesti niin matkustamon paniikin, lennonjohdon neuvottomuuden kuin kaappareiden tunaroinninkin. Näyttelijöiksi Greegrass oli tarkoituksellisesti valinnut suurelle yleisölle täysin tuntemattomia henkilöitä, ja muutenkin kaikki hollywoodmaisuus loistaa poissaolollaan. Pahimmassa tapauksessa aiheesta olisi saanut jenkkipatriotismia uhkuvan nyyhkytarinan, jolla olisi pyritty oikeuttamaan kaikkea terrorisminvastaisessa sodassa iskujen jälkeen tapahtunutta. Greengrass, britti, ei ollut halunnut lähteä tälle tielle, ja hyvä niin. Hän ei alleviivaa mitään eikä tyrkytä oikeaa suhtautumistapaa. Maailman vahvimman kansakunnan neuvottomuus tapahtumien vyöryssä yhtä lailla kuin kaappareiden ahdistuneisuus oman tehtävänsä edessä tulevat vakuuttavasti esitetyiksi. Greengrass oli aloittanut filminteon keskustelemalla surmansa saaneiden omaisten kanssa, ja käytti näyttelijöinä monia itseään esittäneitä henkilöitä. Vakuuttavin näistä on liittovaltion ilmailuhallituksen johtaja Ben Sliney, joka antoi historiallisen käskyn koko maan ilmatilan tyhjentämisestä.
United 93 -lento teki tunnetuksi myös sanonnan "Let's roll", jonka vaiheet kuvaavat hyvin amerikkalaisen yhteiskunnan erityislaatua. Nämä sanat lausui matkustaja Todd Beamer, kun hän yhdessä muutaman muun kanssa valmistautui taisteluun kaapparien kanssa. Beamerista tuli postuumisti kansallissankari, ja hänen lausumastaan patrioottisen retoriikan suosikkifraasi. Neil Young käytti sitä United 93 -lennon matkustajille omistamassaan tribuuttilaulussa:
Time is runnin' out, let's roll
Let's roll for freedom
Let's roll for love
Goin' after satan
On the wings of a dove
Let's roll for justice
Let's roll for truth
Let's not let our children
Grow up fearful in their youth
Time is runnin' out, let's roll
Tammikuussa 2002 presidentti George W. Bush käytti ilmaisua havainnollistamaan amerikkalaisten uutta asennetta: Now America is embracing a new ethic and a new creed: "Let's roll." Florida State Universityn jalkapallojoukkue teki työtä käskettyä ja valitsi sanat tunnuslauseekseen kaudelle 2002, ja sai osakseen paljon sekä kritiikkiä että ylistystä. Vuonna 2003 Beamerin leski Lisa julkaisi kirjan Let's Roll! Ordinary People, Extraordinary Courage. Lisa Beamer oli jo joulukuussa 2001 hakenut ilmaisulle tavaramerkkisuojaa, ja netissä kiertävien tietojen mukaan oli jopa harkinnut oikeustoimia Neil Youngia vastaan. Tätä nykyä Todd M. Beamer Foundation on lisensoinut fraasin käyttöoikeuden mm. Wal-Mart -ostoskeskusketjulle ja juuri Florida Staten jalkapallojoukkueelle.
Myös Greengrass on ottanut monumentaaliset mittasuhteet saavan toteamuksen elokuvaansa, mutta on yllättäen sijoittanut sen ohimennen puoliksi kuiskaten lausuttuun sivulauseeseen. Ratkaisu kuvaa hyvin Greengrassin kiihkotonta ja uhreja kunnioittavaa lähestymistapaa. Hän ei ole halunnut lähteä särkemään United 93:n tapahtumien puhuttelevuutta turhilla kommentaareilla ja alleviivaamisella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti