OPM ja Karpela ajavat arveluttavia asioita

Kulttuuriministeri Tanja Karpela on julkisuudessa useaan otteeseen ottanut vahvasti kantaa internetin sisällönsuodatuksen puolesta. Hän on mm. esittänyt, että koulujen ja julkisten kirjastojen tietokonepäätteet tulisi varustaa suodatinohjelmilla, jotka estäisivät "törkysivuja" näkymästä. Toimenpiteen tarpeellisuutta Karpela on perustellut lasten ja nuorten suojelemisella haitallisilta nettisisällöiltä kuten aikuisviihteeltä ja rasistisilta viesteiltä.

Tapansa mukaan opetusministeriö on ottanut härkää sarvista ja laatinut asiaa koskevan toimenpideohjelman, nimeltään "Mediaväkivalta. Lapset ja media". Tässä muistiossa ministeriö suitsuttaa Codewise Oy:n kehittämää Block!-ohjelmaa, josta löytyy versiot sekä kouluun, kotiin että yrityksiin:

Block! -sisällönesto-ohjelmassa haitallinen ja vaarallinen materiaali on koottu valmiiksi estoryhmiksi kootusti (esim. Internet-pelit, chatit, keskustelufoorumit, pikaviestiohjelmat, P2P-tiedostojenjako-ohjelmat, aikuisviihde, alastomuus, seksuaaliset teemat, viha, väkivalta, rasismi, kauhu, okkultismi, kultit ja rajatieto, huumeet jne.)

Lisäksi ohjelmaluonnoksessa todetaan Block!-ohjelman estävän tehokkaasti myös käyttämästä vertaisverkkoja, joissa "tapahtuu myös pääosa tekijänoikeusrikkomuksista". Toimintamalliksi ohjelma esittää keskusteluja estojärjestelmien hankkimisesta kouluihin ja kirjastoihin sekä vanhempien valistamista mahdollisuuksista hankkia ko. järjestelmä myös kotiin.

Karpelan suunnitelmissa ja OPM:n ohjelmassa on monia arveluttavia piirteitä:

1) Internetin sisällön rajoittaminen viranomaistoimin on merkittävä periaatteellinen kysymys, erityisesti kun puhutaan julkisten kirjastojen tietokoneista. Opetusministeriössä ei ole tehty lainkaan analyysiä siitä, voivatko lastensuojelun nimissä lanseeratut estotoimenpiteet olla ristiriidassa tiedonhankinnan- ja sananvapauden kanssa. Internet on noussut länsimaisissa yhteiskunnissa ihmisten käytetyimmäksi tiedonhakuvälineeksi ja toimii monelle ihmisille tärkeimpänä ikkunana oman välittömän fyysisen elinympäristön ulkopuoliseen maailmaan. Näin merkittävän resurssin rajoittaminen ja suitsiminen ei todellakaan ole pelkkä tekninen ongelma.

2) Kattavien ja toimivien esto- ja suodatinjärjestelmien luominen on nykyisellään mahdotonta. Vaikka estotekniikat kehittyisivätkin, laajenee internet niin määrän kuin laadunkin suhteen jatkuvasti sellaista vauhtia, ettei toimivan suodatuksen aikaansaanti tulevaisuudessakaan näytä todennäköiseltä. Sähköisen sananvapauden puolestapuhuja Electronic Frontier Finland (EFFI) testasi Block!-ohjelmaa ja löydökset olivat paljon puhuvia:

Block esti pääsyn muun muassa joillekin Uskontojen uhrien tuki ry:n sivuille ja Nobel-palkitun runoilijan elämäkertaan. Myös EFFIn Karpelan lausunnoista ja Block-ohjelmasta kertova tiedote sensuroitiin: ohjelma ilmeisestikin estää kaikki sivut, joiden otsikossa on sana "sensuroimassa". Lisäksi ohjelma ei toiminut kunnolla välilehtien kanssa eivätkä estot vaikuttaneet lainkaan kaikkiin selaimiin.

Testissä Block! esti pääsyn esimerkiksi islamilaisia ääriryhmiä käsittelevään uutiseen. Uutinen oli asiallinen, mutta siinä oli ilmeisesti liikaa "kiellettyjä" sanoja. Kaikki Google-haut, joissa hakuterminä oli esimerkiksi "scientologia", estettiin. Skientologian vaaroista kertova sivukokonaisuus oli sensuroitu kokonaan, kuten myös osa Uskontojen uhrien tuki ry:n nettisivuista. Ohjelma esti pääsyn myös Wikipedia-tietosanakirjan intiimeitä ruumiinosia käsitteleviin artikkeleihin ja Nobel-palkitun runoilijan elämäkertaan.

Kuka tahansa erilaisia esto-ohjelmia käyttänyt on huomannut, että ne estävät pääsyn myös lukemattomille täysin asiallisille ja sisällöltään päteville sivustoille, ja että toisaalta monet sisällöltään kyseenalaiset sivut tulevat näkyviin estoista huolimatta. EFFIN puheenjohtaja Ville Oksanen osuukin naulankantaan ihmetellessään kulttuuriministerin intoa asiassa:

On ennenkuulumatonta, että kulttuuriministeri on kritiikittä ostamassa kirjastoihin ohjelmia, jotka estävät muun muassa uskonnollisten kulttien vaaroista kertovien sivujen näkymisen. Kirjastot, uskonnot ja uskonnonvapaus ovat nimenomaan kulttuuriministerille kuuluvia asioita. Karpela on ajamassa asiaa, jota hän ei selvästikään ymmärrä. Kyse ei ole pohjimmiltaan teknisestä ongelmasta. Toisin kuin esimerkiksi virusten tunnistaminen, sensurointi on hyvin subjektiivinen asia ja siihen tulisi aina suhtautua suurella varovaisuudella. Kuka päättää sensuroinnin perusteet? Karpelan mallissa päätösvalta annettaisiin ohjelmistojen valmistajille.

3) Jos sisällönsuodatus täytyy ratkaista markkinavetoisesti yritysten kaupallisiin ratkaisuihin turvautumalla esim. avoimen lähdekoodin sijaan, miksi Karpela ja OPM ajavat julkisuudessa nimen omaan yhden tietyn esto-ohjelmiston lanseeraamista kouluihin ja kirjastoihin? Markkinoilla vastaavia ohjelmia kuitenkin tarjoaa suuri määrä eri yrityksiä niin Suomessa, Euroopassa kuin globaalistikin. Sen lisäksi, että kulttuuriministeri ja OPM:n virkamiehet ovat katsoneet teknisen asiantuntemuksensa riittävän internetin sisällönsuodattamisen suotavuuden ja mahdollisuuden arviointiin yleisellä tasolla, he siis näyttävät vieläpä lisäksi tuntevan yksittäiset ohjelmatkin niin tarkkaan, että ovat huomanneet niistä yhden selkeästi toisia paremmaksi. Joku voisi syyttää heitä kilpailun vääristämisestä ja perustelemattoman suosituimmuusaseman myöntämisestä.

TEKES, TE-keskus ja Riihimäen yrityshautomo ovat pumpanneet Block!:n kehittämiseen huomattavan määrän julkisia varoja, mikä on tietysti saattanut lisätä OPM:n ja Karpelan intoa ryhtyä ohjelman markkinoijiksi. Ohjelma ei kuitenkaan tee mitä se lupaa, ja olisi äärimmäisen kyseenalaista syytää vielä huomattavasti isompi määrä verovaroja tällaisen ohjelmaan hankkimiseen kouluihin ja kirjastoihin.

4) Block!-ohjelmiston takana olevan yrityksen taustakytkennät ovat sellaisia, että ne lisäävät entisestään epäilyjä operaation taustalla vaikuttavia todellisia motiiveja kohtaan. Ohjelmaa myy yritys nimeltä HitBack.fi, joka omien sanojensa mukaan on "Internetin ja tietoliikennekaistojen väärinkäytön estämisen asiantuntija".

HitBack.fi:n toimitusjohtaja Kimmo Junttila ja tiedotusjohtaja Kalevi Puonti ovat toimeliaita miehiä. He toimivat myös Extra Viihde Oy:ssa, suomalaisia artisteja ja juontajia keikoille välittävässä ohjelmatoimistossa, jonka tarkoituksena yrityksen omien sanojen mukaan on tuottaa "laadukasta koti- ja ulkomaista viihdettä suomalaisten arkeen ja juhlaan". Yritys harjoittaa myös cd-, dvd- ja äänilevyjen sekä vaatteiden myyntiä. Lisäksi Junttila ja Puonti omistavat ja pyörittävät vieläpä Magnum Music -musiikkituotantofirmaakin.

HitBack.fi:n julkisuudessa esittämät näkemyksen eivät ole omiaan lisäämään luottamusta yritystä ja sen tarkoitusperiä kohtaan. EFFIn edellämainittua testiä käsittelleeseen uutiseen HitBack.fi vastasi lehdistötiedotteella, jossa esitetty kritiikki pyrittiin teilaamaan halpaan populismiin turvautuen. HitBack.fi:n mukaan arvostelijat eivät ymmärrä sen paremmin lastensuojelun tärkeyttä kuin Block!-ohjelman toimintaakaan. Tiedotteessa todettiin mm. seuraavaa:

Palauttaakseen keskustelun asialinjalle HitBack.fi ja Codewise toivottavat EFFI:n tervetulleeksi tutustumaan aikuisten sensuroimatta tekemään törkymateriaaliin jota löytyy koulujen ja kirjastojen lokitiedoista oppilaiden katselun jäljiltä. Jokainen tätä materiaalia nähnyt aikuinen on välittömästi ymmärtänyt miksi lapset on siltä suojeltava. EFFI:n intressejä lastensuojelun estämiseksi on mahdoton käsittää.

Vertaisverkkoliikenteen estäminen tuntuu olevan HitBack.fi:lle ainakin yhtä keskeinen tavoite kuin varsinaiseksi markkinaratsuksi valittu lastensuojelu. "Firmojen ja oppilaitosten on nyt viimeistään korkea aika suojata tietokoneensa siten, ettei internetin vertaisverkkolataaminen ja jakaminen enää onnistu", totesi HitBack.fi:n palvelujohtaja Erkki Leinonen IT-Viikko lehden haastattelussa 17.12.2004.

OPM:n ja Karpelan suosiollisella tuella internetin sensurointivaltaa kouluissa ja kirjastoissa ollaan luovuttamassa sellaisten tahojen käsiin, joiden ensisijaiset intressit liittyvät rahantekemiseen ja musiikkiteollisuuden myynninedistämiseen.