Vaikka olympiafinaali vielä kismittääkin, heitän väliin kevyen kommentin jääkiekkourheilun maailmasta. Leijonien hopeajuhlasta sunnuntain ja maanantain väliseltä yöltä kuvapätkiä nähneet eivät voineet olla panematta merkille, että finaalin viime hetkillä tuhannen taalan paikan missannut Olli "Päällikkö" Jokinen oli lavalle kivutessaan melkoisessa tunnelissa. Lavalta leijonien matka jatkui aamuneljän maissa helsinkiläiseen ravintolaan, jossa voi olettaa Jokisen jatkaneen kupittamista.
Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n eettiset periaatteet kertovat, että "vastuunsa tunteva urheilija ja urheiluorganisaatio edistää terveitä elämäntapoja ja suhtautuu kielteisesti tupakointiin, nuuskan käyttöön, alkoholin humalakäyttöön sekä doping-aineisiin". Suomen Olympiakomitean urheilijaravitsemusohjeissa puolestaan todetaan,että "alkoholilla on käytännössä vain epäedullisia vaikutuksia suorituskykyyn – se hidastaa palautumista ja heikentää lihaksia rakentavan vasteen syntymistä". Lisäksi Olympiakomitea teroittaa urheilijoille, että alkoholin käyttö heikentää kehitystä suoraan suhteessa käyttömääriin, eli mitä enemmän juot, sen heikommin kulkee.
Jokisen NHL-seura Florida Panthers pelasi ensimmäisen olympiatauon jälkeisen ottelunsa tiistai-illalla, eli Suomen aikaa keskiviikkona aamuyöllä. Nukkumisen jälkeen Jokisella jäi siis vajaa vuorokausi juhlatunnelmista ja niitä seuranneesta varmasti tuntuvasta krapulasta selviämiseen. Samalla hänen oli tietysti myös tehtävä fyysisesti rasittava lento Atlantin yli.
Vallitsevan tiedon nojalla voisi kuvitella, ettei pelaamisesta tällaisella pohjustuksella tule mitään, varsinkin kun takana vielä oli äärimmäisen raskas olympiaturnaus, mutta kuinkas kävikään. Peli Tampa Bay Lightningia vastaan ehti vanheta vain 26 sekuntia, kun Jokinen iski illan ensimmäisen maalinsa. Jokisen kokonaistehoiksi tuli kaksi maalia ja yksi maalin johtanut syöttö, ja Florida voitti murskaluvuin 8-2.
Jokisen ei kannattane hakea mannekiinin hommia SLU:lta tai Olympiakomitealta. SLU:n ja OK:n puolestaan kannattaa visusti vaieta ko. pelin tuloksesta ja Jokisen edesottamuksista siinä. Episodi pistää myös miettimään niitä mitä erilaisimpia ja monisanaisimpia selityksiä säännönmukaisille epäonnistumisille, joita valitettavan usein joutuu suomalaisurheilijoilta kuulemaan: flunssaa, venähdyksiä, heikkoa palautumista, lihasarkuutta, herkkyyden puutetta tai muuten vain yleistä löysyyden tunnetta. Saman logiikan mukaan yössä tappiin saakka rypeneen Jokisen olisi tullut kai vajota jään läpi tai haihtua höyrynä ilmaan, mutta niin vain hän huseerasi pääarkkitehtina hallitsevien Stanley Cup -voittajien jyräämisessä jään rakoon.
Liian vakavissaan oleminen johtaa tarvittavan suoritusrentouden puuttumiseen, aina ja takuuvarmasti, kaikissa oloissa ja kaikilla elämän osa-alueilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti